19.7.2019

Kirjahyllyn uusimmat ja muutama levyke | ostoksia n:o 8

Miten mulla on ollut aiemmin tapana aloittaa nämä ostospostaukset? Ehkä jaarittelemalla siitä, ettei tarkoitus ollut ostaa mitään, mutta sitten jotenkin repsahdin alennusten takia tai törmäsin elämäni tilaisuuteen löytäessäni vihdoin jotain, mitä olen aina halunnut.

Noh, tällä kertaa voin sanoa tilanteen olevan eri. En ole mennyt alennusten takia sekaisin (eikö vielä ole tullut vastaan hyviä alennuksia, vai olenko vihdoin tajunnut rauhoittua?) enkä ole edes törmännyt niihin kuuluisiin elämäni tilaisuuksiin. Sen sijaan olen tyytyväinen kaikkiin kirjaostoksiini, jokaisen lukemista odotan edelleen, eikä yksikään kaduta. Tähän mennessä vuotta olen ostanut yli puolet vähemmän kirjoja kuin viime vuonna tähän aikaan, ja rahaa on kulunut huomattavasti vähemmän, vaikka pari kirjoista olen hankkinut ihan oikealla hinnalla - mitä en juuri koskaan tee. Heräteostoksia ei pinostani äkkiseltään löydy, ja ylipäätänsä kuluttamista on tullut mietittyä uudella tavalla.


Oletko sä tehnyt hyviä löytöjä, tai tehnyt tietoisen valinnan olla ostamatta jotain?


Otin asiakseni käyttää jouluna ja syntymäpäivillä saamani lahjakortit pois (heh), ja niiden ansiosta olen raaskinut ostaa uutuuskirjoja sen sijaan, että odottelisin hinnan laskevan. Tästä syystä tohdin hankkia kaksin kappalein uutta Maasia (tosin toiseen en edes käyttänyt lahjakorttia) ja kauan odottamani Janne Kukkosen tokan Voron jo julkaisupäivänä.

Nora Robertsin Ensimmäinen vuosi päätyi hyllyyni hassun sattuman kautta (ei tosin naurattanut silloin), kun postin piti tuoda mulle Varjojen kuningatar, mutta sen sijaan sainkin tämän. Koska kyseinen sekaannus ei ollut oma vikani, sain pitää kirjan itselläni. Sama kauppa sekoili tilausteni kanssa useampaan kertaan, mutta lopulta perille löysi myös Alexandra Brackenin The Darkest Minds -boksi (uupuu kuvasta) ja Normaali -trilogian päätösosa Mitä tytön täytyy tehdä? Holly Bournelta.

Kierrätyskeskuksesta on tainnut tulla uusi lempikauppani, kuten jo edellisestä ostosten esittelystä saattoi huomata. Sieltä napsin ostoskoriin jo kauan lukulistalla olleita kirjoja: Brooklyn, Hyvä aviomies, Valkoinen kuolema, Lempi, Mitfordin murhat ja Ole minun. Tein myös pienen löydön, ja ostin itselleni uudet painokset (adult edition) englanninkielisistä Harry Pottereista. Ostin myös eurolla koko Nälkäpeli -trilogian, koska tarkoituksena olisi lukea ne pitkästä aikaa uudestaan, ja jo omistamani painos on niin kömpelö, että ahdistaa.

Tilasin ensimmäistä kertaa ikinä Book Depositorysta, ja ilahduin siitä, kuinka mutkattomasti kaikki sujui verrattuna muihin kirjakauppoihin. Sieltä postilaatikkoon kolahti When Dimple Met Rishi ja The Love & Lies of Rukhsana Ali.

Yksi Oulun kirjakaupoista sulki ovensa, ja loppuunmyynnistä bongasin hyvään hintaan Elizabeth Acevedon uutuuden, sekä K-Citymarketin alelaarista löytyi Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani, jota olin halunnut hyllyyni jo kauan.


Apua! - mitä näistä mun pitäisi lukea seuraavaksi?


Elokuvia ja sarjoja tulee ostettua nykyään tosi harvoin, enkä koe enää samalla tavalla tarvetta hamstrata niitä hyllyihini. Etenkin nyt, kun uudessa kodissa niille ei ole edes tilaa. Asuntoni ei ole mielestäni hirvittävän pieni, muttei kaikille näille bokseille ja lootille vaan löydy järkevää paikkaa. Tällä hetkellä osa elokuvistani on eteisen yläkaapissa, ja loput on survottu sängyn alle piiloon. Vaikka halu hamstraukseen on onnekseni häipynyt, on silti olemassa tietyt sarjat mitkä haluan omaan hyllyyni, vaikka ne Netflixissä olisikin. Leffoilla taas ei niin väliä, ja ostettua tulee lähinnä ne yksilöt, joita ei mistään suoratoistopalvelusta näe.

Yksi näistä pakko saada -sarjoista oli Outlander. Menin ja hullaannuin Gabaldonin kirjoihin, joten oli pakko päästä katsomaan myös tätä sarjaa. Channel Zeroa olen halunnut katsoa jo pitkään, ja Suburgatoryn ensimmäinen kausi tuli nyt vaan jostain syystä tilattua samaan syssyyn. Game of Thronesin seiskakausi oli myös pakko ostaa, sillä meinasi tulla kiire ehtiä viimeisen tuotantokauden mukaan. Tosin en ole katsonut sitä vieläkään loppuun, eli hyvin meni.

Love, Simon oli tietenkin hankittava, ja samalla kertaa näpyttelin ostoskoriin myös The Darkest Mindsin sekä Ocean's Eightin. Langenneen taas sain niin edulliseen hintaan, että kirjan luettuani halusin tutustua myös elokuvaan paremmin. Olisi pitänyt arvata, että elokuva oli oikeasti niin huono mitä arvostelut sanoo, mutta tulipahan katsottua.


14.7.2019

Voihan lukumaraton!

Meinasin taas unohtaa koko lukumaratonin. En tiedä miksi niin käy aina, kun intoilen maratoonaamisesta yleensä jo viikkoja ennen hoohetkeä, ja mm. kirjoitin sen ylös bujooni! Olen halunnut osallistua lukumaratonille jo pitkän aikaa, ja olisin varmasti ollut tosi vihainen itselleni, jos tämä olisi oikeasti päässyt taas unohtumaan. Ehkä alitajuntani tajusi maratonin lähestyvän, sillä hoidin kaikki oikeat asiat valmiiksi jo perjantaina, ostin mun lempparijädeä (Kreisi Kinuski) ja tein ruokaa siten, ettei lauantaina tarvi kokkailla. Lauantaina noin puoli kahden aikaan olin valmis lukemaan.

Aloitin maratonin lukemalla Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani loppuun, ja vaikka kuin halusin pitää kyseisestä kirjasta, en kuitenkaan pitänyt. Odotin sen lukemista innoissani, mutten loppujen lopuksi saanut siitä oikeastaan mitään irti, enkä ole vieläkään täysin varma siitä, mitä oikein tapahtui. Sain kuitenkin tällä kuitattua Helmet -haasteen kohdan 23 - joten onnistunut suoritus siis - haha.

Seuraavana lukuun lähti jo kauan hyllyä lämmittänyt Juuli Niemen Et kävele yksin. Hirveästi en kirjasta etukäteen mitään tiennyt (paitsi sen, että kyseinen teos voitti lanu-Finlandian muutama vuosi sitten) ja aika ennakkoluulottomasti lähdin sen kimppuun. Kirjoitustyyli yllätti, itseasiassa koko kirja yllätti, ja sai multa arvioksi 4 tähteä. Tästä tulossa (toivottavasti...) oma postaus piakkoin.

Välillä säätäessäni kaikkea muuta turhaa kuuntelin äänikirjana n. 1h 20min Kevin Kwanin Ökyrikkaita aasialaisia, joka on samalla yllättänyt ja ollut pettymys. Luulin myös kyseisen kirjan olevan YA-kirja, ja häkellyin ihan tajutessani että hei, eipä muuten olekaan.

   L u e t u t  k i r j a t :   
- Anniina Tarasova: Venäläiset tilikirjani (s. 259)
- Juuli Niemi: Et kävele yksin (s. 362)
- Kevin Kwan: Ökyrikkaat aasialaiset (kuunneltu 1h 20min)
sivuja yhteensä: 621

Ei missään nimessä paras suoritukseni, mutta ottaen huomioon kuinka takkuista lukeminen on pari kuukautta ollut, on yllättävää että luin näinkin paljon.

Yleensä lukumaratoniin kuuluu sarjakuvat, muttei omasta hyllystäni tällä hetkellä löydy yhtäkään lukematonta sarjakuvaa, joten niitä ei tullut nyt luettua ollenkaan. Normaalisti olen käynyt hamstraamassa nopeasti luettavia kirjoja kirjastosta maratonia varten, mutten muistanut tehdä sitäkään. Mulla on myös hyvin vaikea alkaa lukeamaan maratonilla pitkiä kirjoja, joten vietin mahdollisesta lukuajasta varmaan 87% miettien sitä, mitä lukisin seuraavaksi. Kuten aina.

Blogistanian lukumaratonia veti tällä kertaa Unelmien aika -blogi, kiitos!

Koosteet aiemmilta lukumaratoneilta löytynee t ä ä l t ä.


7.7.2019

Mid-Year Book Freak Out Tag ja kuulumisia uudesta (omasta) kodista



Pitkästä aikaa - moikka! Kiirettä on pitänyt, ja tällä kertaa ihan oikeasti, sillä mun koko kevät ja alkukesä on mennyt etsiessä itselle omaa kotia. Omalla kodilla tarkoitan tietysti pientä, edullista ja söpöä vuokrakämppää, jossa olisi tarkoitus asua ainakin pari vuotta opiskellen. Nuorempana uhosin muuttavani pois kotoa heti täyttäessäni 18 vuotta, mutta asia ei mennytkään ihan niin, ja elämäntilanteeni vuoksi oikea aika muutolle olikin vasta nyt, 2 vuotta suunniteltua myöhemmin. En tajunnut kuinka vaikeaa asunnon löytäminen (ja saaminen) voisi olla, ja meinasin useampaan kertaan vajota epätoivoon, kun kivaa kämppää kivalta sijainnilta ei ihan noin vain löytynytkään. Tai jos löytyi, hakijoita oli yllätys yllätys ihan älytön määrä. Sitten se kuitenkin löytyi. Kävin näytössä 25.6., pari päivää myöhemmin asunto oli mun, ja 29.6. kannoin jo kirjalaatikoita kohti uutta kotia.

En muistanut että muuttaminen olisi näin rankkaa, ja kantaessani yli 500 kirjaa paikasta A paikkaan B, vannoin, etten enää ikinä muuta - tai jos muutan, joku muu saa kantaa laatikot puolestani - maksoi mitä maksoi. No mutta, muuttaminen on ymmärrettävästi vienyt voimia ja aikaa ihan hulluna, mutta nyt pääsee rentoutumaan ja toivottavasti myös lukemaan. Olen ehtinyt useampaan otteeseen kevään aikana haaveilla lukumaratoneista, ja olen ehdottomasti mukana taas kesän lukumaratonilla 13.7.!

Lotta tägäsi mut Instagramin puolella tekemään tämän tutun puolivuotistägin, ja päätin tuoda sen tänne blogin puolelle, ja käyttää sitä hyvänä tekosyynä herätellä tätä taas vähän henkiin. Suomennetut kysymykset on napattu Bibbidi Bobbidi Bookin videolta.



   M I D - Y E A R  B O O K  F R E A K  O U T  T A G   



1. Paras kirja, jonka olet tähän mennessä vuotta lukenut?
Mulla on vähän sellainen fiilis, etten ole lukenut mitään tosi hyvää. Tai ei tule mieleen mitään. Ei ku hei! Janne Kukkosen Voro 2. Se oli hyvä. Sitä odotin kauan.

2. Paras jatko-osa, jonka olet lukenut vuonna 2019?
Diana Gabaldonin Sudenkorento varmaan. Tai joku muu Gabaldonilta. Ne on niin pitkiä, etten muista enää tarkalleen mitä tapahtui ja missä, mutta jokainen niistä on ollut hyvä.

3. Uutuusteos, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea?
Anders Vacklinin ja Aki Parhamaan Glitch.

4. Mitä syksyllä julkaistavaa kirjaa odotat eniten?
V. E. Schwabin Tummenevat varjot, Courtney Summersin Sadie, Riad Sattoufin Tulevaisuuden arabi 4 ja Flean Happoa lapsille.

5. Mihin kirjaan olet pettynyt eniten?
Huonoja, tai keskinkertaisia kirjoja on tullut luettua useampi, mutta eniten pettymystä aiheutti varmaan Erik Axl Sundin Varistyttö, josta kyllä pidin, mutta odotin siltä niin paljon enemmän kaikkien niiden kehujen jälkeen. Anne Ricen Veren vangit oli myös suuri pettymys.

6. Mikä kirja on yllättänyt eniten?
Varmaan nämä Gabaldonit. En uskonut, että voisin pitää historiallisesta fiktiosta näinkin paljon. Nuo tiiliskivet on aina vähän pelottanut mua, mutta jostain syystä sivut kääntyilee kuin itsestään.

7. Kuka on uusi lempikirjailijasi?
No ehkä se Gabaldon taas. Ei tule oikeastaan muita kirjailijoita edes mieleen.

8. Viimeisin kirjallinen ihastuksen kohteesi?
Kell, Magian syvemmästä sävystä.

9. Uusin suosikkihahmosi?
Tosi vaikea kysymys. Ehkä Brianna Gabaldonin Syysrummuista. Tai en tiedä, sekin on ehkä vähän ärsyttävä.

10. Mikä kirja sai sinut itkemään?
En muistaakseni ole kovin monelle kirjalle ehtinyt vielä itkeä, mutta taisin ehkä vuodattaa pari kyyneltä lukiessani Emma Donoghuen Huonetta.

11. Mistä tänä vuonna näkemästäsi kirjaan pohjaavasta elokuvasta olet pitänyt eniten?
The Dirt! Odotin sitä tosi kauan ja se oli oikeasti mun mielestä hyvä.

12. Mistä tänä vuonna kirjoittamastasi kirja-arvostelusta tai postauksesta pidät eniten?
Ihan hirveästi tälle vuodelle ei ole tullut kirjoiteltua, mutta oma lempparini on varmaan vuoden 2018 kooste, koska koosteet on aina kivoja ja niitä on myös mukava tehdä. Arvosteluista oma lempparini on varmaan L.A. Candy, ei sillä että kyseinen postaus olisi erityisen hyvä, mutta on hauskinta kirjoittaa postauksia kirjoista, joista en pitänyt ollenkaan.

13. Kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna?
Ääks! Minna Rytisalon Lempi.

14. Mitkä kirjat on pakko lukea vuoden loppuun mennessä?
Elina Rouhiaisen Muistojenlukija, Sandhya Menonin When Dimple Met Rishi ja Robert Galbraithin Valkoinen kuolema. Ai niin, ja tietty monta vuotta hyllynlämmittäjänä notkunut Ylpeys ja ennakkoluulo.


15.5.2019

Oman hyllyn 10 himotuinta - miten meni, ja millainen on uusi pino?

Mun kohdalla 10 oman hyllyn himotuinta -haaste on mitä ilmeisemmin ollut menestys, sillä vuoden 2017 pinosta luin puolet, ja viime vuoden pinosta kahdeksan. Jos tätä lähtisi järkeilemään, se tarkoittaisi sitä, että tämän vuoden pinon ei pitäisi olla edes haaste. Määrällisesti ainakaan. 

Tosiaan viime vuoden pinosta kirjoja lukemati jäi kaksi - ne olivat Cassandra Claren Taivaallisen tulen kaupunki ja Katharine McGeen Tuhat kerrosta - Pudotus. Ketään nyt varmaan ei yllätä, että luin vuoden aikana ihan innoissani Varjojen kaupungit -sarjaa, ja viimeinen osa jäi siitä huolimatta lukematta. En edes jaksa enää ymmärtää, miksi joka ikinen kerta sarjojen lukeminen loppuun on aina niin haastavaa. Katharine McGeen trilogian ensimmäistä osaa "säästelin" odotellessa seuraavien osien julkaisua, mutta lopulta se säästely kostautui sillä, ettei koko kirja enää oikeastaan kiinnosta ollenkaan.

*

Tämän vuoden pino tuotti päänvaivaa enemmän kuin olisi ollut tarpeellista, sillä olen k ä r s i n y t  ihan hirveästä lukujumista jo yli kuukauden. Maaliskuussa tuli luettua huomattavasti enemmän kuin aiemmin, ja muun muassa kahlasin Diana Gabaldonin lähes tuhatsivuisen järkäleen läpi yhden päivän aikana, ja sen jälkeen kirjakrapula on ollut ihan kamala, oikeasti. Sitten kun lukeminen ei ole kiinnostanut rehellisesti sanottuna yhtään, ei ollut helppo valita hyllystä kymmentä kirjaa, jotka haluaisin lukea as soon as possible, kun koko hyllyn sisältö lähinnä puistatti olemassaolollaan. Siitä syystä myös tämän postauksen kirjoittaminen on vaan venynyt ja venynyt. Onnekseni lukuinto on alkanut palaamaan, ja katse hakeutuu pakottamatta kohti lukemattomia kirjoja, eikä mun kirjahyllyn sisältö olekaan ihan niin täysin kuraa kuin pari viikkoa sitten. Heh.


                      V U O D E N  2019  P I N O                      


Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Tämä on kirja, jolta en oikeastaan osaa odottaa mitään. Tai en tiedä, mitä pitäisi odottaa. Kaikkien kehujen ja hyvän palautteen perusteella oletan tämän olevan hyvä, mutta ei mulla ole oikeasti mitään käryä mitä tuleman pitää. Tämän lukeminen jännittää jo valmiiksi.

Janne Kukkonen: Tulikiven armeija
Rakastin, siis oikeasti rakastin ensimmäistä Voroa, ja odottelin tätä ikuisuudelta tuntuvan ajan kuin kuuta nousevaa. Ennakkotilasin, odotin, hypin ilosta saapumisilmoituksen kilahtaessa puhelimeen. Kiitos lukujumin - edelleen lukematta. Ei tosin enää kauaa.

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija
No vähän hävettää etten ole lukenut tätä vieläkään. Olen tituleerannut Rouhiaista lempikirjailijakseni Kesyttömästä asti, ja silti antanut tämän vaan lojua hyllyllä kuukausikaupalla. Mikä mua vaivaa?

Rainbow Rowell: Fangirl
Fangirlin voi varmaan laskea jonkin sortin ya-hömpän klassikoksi, ja olen halunnut lukea tämän ihan tuhottoman kauan. Muutamia kirjoja olen lukenut englanniksi, ja hyvinhän se sujuu, mutta siitä huolimatta tulee vieroksuttua näitä kirjoja joita ei ole suomennettu.

Anniina Tarasova: Venäläiset tilikirjani
Ah, hyllyni uusin tulokas. Tämän jos jonkun olen halunnut lukea julkaisusta saakka. Tästä on tullut niin vahvasti sellainen fiilis, että tää on se mun kirja.

Naomi Alderman: Voima
Voima kopsahti yllättäen postilaatikkoon (kiitos kustantajalle!) jo vuoden alussa, mutta vielä sen lukemiseen ei ole tullut oikeaa hetkeä. Tbr-hyllyn lähes ainoana punaisena kirjana pistää silmään joka päivä, eli mielessä aina - jospa nyt?

Anthony Bozza: Eminem
Elämäkerrat ja muut vastaavat opukset musiikkimaailmasta on mun lemppareita, ja Eminemin ollessa yksi mun lempiartisteista, on odotukseni tietyllä tapaa tosi korkealla. Korkeat odotukset ei koskaan ole ollut kovin hyvä juttu, ja siitä syystä oon "vahingossa" unohtanut tämän hyllylleni.

Alexandra Bracken: The Darkest Minds
No kun mä katsoin sen leffan. Ja kun se jäi ihan kesken. Ja kun kirja kuulemma on niin paljon parempi. 

Robert Galbraith: Valkoinen kuolema
En jaksa enää innostua uusista dekkareista, sillä niitä tulee vuosittain niin paljon lisää, ja tuntuu, ettei ne voi enää tarjota mitään uutta. Cormoran Strike -sarja on yksi poikkeuksista, ja aiemmat osat on ollut lajissaan ihan mun lemppareita. Tätä tiiliskiveä odotan innolla.

Deborah Harkness: Lumottu
Vähän naurattaa, että tämä kirja on edelleen lukemattomien joukossa. Metsästin tätä aikoinaan kissojen ja koirien kanssa nettikirppiksiltä, lopulta löysin sen ja maksoin siitä posteineen lähes uuden hinnan, enkä ole sen jälkeen ottanut sitä hyllystä käteeni. Uskon kuitenkin pitäväni tästä, ja mun on pakko päästä katsomaan se tv-sarja, joten...