20. syyskuuta 2017

Santa Clarita Diet: 1. tuotantokausi

"Kaliforniassa idyllisessä Santa Claritan lähiössä asuvan pariskunnan ja heidän teinityttärensä elämä kokee suuren muutoksen, kun Barrymoren esittämä Sheila-äiti sairastuu mystisesti ja käy läpi ikävän muodonmuutoksen. Asuntonäytössä sattuvan nolon välikohtauksen seurauksena Sheila muuttuu ihmislihaa himoitsevaksi zombieksi. Olyphantin näyttelemän Joel-puolison tehtäväksi jää hillitä himojensa kanssa kamppailevaa vaimoaan." - is.fi 

traileri / 1 kausi / 10 jaksoa / 30 min / v. 2017  

3. helmikuuta 2017 Netflixiin ilmestyi uusi sarja joka ehti herättää keskustelua jo trailerin julkaisemisesta lähtien. Kyseessä oli siis kauhukomedia perheestä, jonka äiti muuttuu zombieksi. Santa Clarita Dietiä on pidetty myös The Walking Deadin, Täydellisten naisten ja Dexterin sekoituksena, joka ei kovin kauas tipahda totuudesta. 

Kuulun niihin ihmisiin jotka käyttää elämästään enemmän aikaa Netflixin selailuun kuin itse katsomiseen, ja aina sarjoja selaillessa tämä on pompannut esiin ja olen miettinyt sen katsomista. Eihän siihen mennytkään kuin muutama kuukausi ja perjantainen tuskastuminen siihen "ettei ole mitään katsottavaa..." ja käynnistin ensimmäisen jakson. Zombijutut on jäänyt mulle vähän etäisiksi ja olenkin katsonut ainoastaan muutaman kauden The Walking Deadia - joka nyt luonteeltaan on täysin erilainen kuin tämä. Ja miten ihmeessä kuolleita ihmisiä syövästä perheenäidistä voisi saada hauskan? 

No, kyllä se onnistui. Katsoin kaikki ensimmäisen kauden 10 jaksoa putkeen. Pilottijakso ei erityisemmin lyönyt ällikällä ja vähän pohdiskelin että kannattaako tähän edes tuhlata aikaa, mutta laiskuuttani en jaksanut alkaa vaihtamaan sarjaa joten siihen se sitten jäi pyörimään kunnes huomasin sen loppuneen. 

Juoni on suht älyvapaa ja typerä, muistuttaa B-luokan kauhuelokuvia ja tosissaan tätä ei missään tapauksessa voi ottaa. Sarja on silti kaikessa korniudessaan oikeasti hyvä enkä millään jaksaisi odottaa seuraavaa tuotantokautta. Olen katsonut suht paljon komediasarjoja ja on positiivista että joukkoon löytyi vielä jotain mitä en kokenut nähneeni jo aiemmin. Komediasarjoissa (tai no tietyn genren sarjoissa/leffoissa) on aina yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, joka on täysin ymmärrettävää, mutta on mukavaa vaihtelua katsoa jotain oikeasti itselle uutta. 

Sarjassa on oletetusti verta ja suolenpätkiä, eli herkimmille tuskin sopii vaikkei mikään pelottava ohjelma ole kyseessä. Täytyy myöntää että välillä tuli ällöttävä olo, eikä syöminen välttämättä ole hyvä idea tätä katsoessa :-D 

Drew Barrymore oli rooliin mielestäni yllättävä valinta, mutta loistava sellainen. Timothy Olyphant oli mulle sinällään täysin uusi tuttavuus - olen katsonut häneltä muutaman elokuvan, mutta mulla ei ole mitään hajua mitä niissä on tapahtunut, tai millaisessa roolissa hän on ollut. Sarjassa on isossa roolissa myös perheen tytär Abby (Liv Hewson) ja naapurissa asusteleva poika Eric (Skyler Gisondo).

2. tuotantokausi tulossa vuonna 2018

12. syyskuuta 2017

M I N I A R V I O I T A / osa yksi

Teos: Saga - kolmas kirja, Saga #3
Alkuperäinen nimi: Saga 3

Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto


"Tähtienvälistä sotaa pakoilevat nuoret rakastavaiset Alana ja Marko ovat löytäneet turvapaikan Quietus-planeetalta. Pariskuntaa jahtaavat palkkionmetsästäjät lähestyvät kuitenkin uhkaavasti, ja lopullinen välienselvittely koittaa viimein. Sagan kolmas kirja paljastaa, kuka jää henkiin ja kuka kuolee."

Kahden ensimmäisen osan lukemisesta ehti vierähtää viikko jos toinen ennen kuin sain taas tartuttua kirjaan kiinni. Jo heti ensimmäisiltä sivuilta Saga vetäisi mut vauhdilla mukaan tarinaan ja en voinut laskea opusta käsistäni. Olin innoissani, häkeltynyt ja onnellinen siitä että otin itseäni niskasta kiinni ja lainasin nämä kirjastosta luettavaksi. Olisin jäänyt niin paljosta paitsi jos olisin skipannut nämä. 


△▽△▽△▽△


Teos: Saga - neljäs kirja, Saga #4
Alkuperäinen nimi: Saga 4
Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto

"Pitkin galaksia seikkailleet Marko, Alana ja heidän lapsensa Hazel ovat viimein päässeet eroon takaa-ajajistaan. Pariskunta viettää rauhallista perhe-elämää ja kasvattaa tytärtään normaalissa ympäristössä, mutta pinnan alla kytee. Marko tylsistyy koti-isänä ja Alanan työ saippuaoopperatähtenä käy hermoille. Löytyykö ratkaisu huumeista? Kun vanha vihollinen Prinssi Robotti IV reboottaa itsensä ja lähtee taas takaa-ajoon, katastrofi alkaa olla käsillä."

Tämä osa erosi aiemmista siinä määrin että Alana ja Marko pääsi vihdoin viettämään edes hetkeksi sitä niin sanottua normaalia arkea. Oli töitä ja leikkipuistoja. Mutta kuten arvata saattaa, eipä sitä onnea kovin kauaa jatku kun pitää olla taas menossa. Tässä osassa lumouduin jotenkin erityisen paljon kuvitukseen - vaikka tyyli jatkui täysin samana.


△▽△▽△▽△


Teos: Saga - viides kirja, Saga #5
Alkuperäinen nimi: Saga 5
Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto

"Kohtalo kuljettaa sankareita kauas toisistaan. Gwendolyn ja Valhetassu vaarantavat henkensä löytääkseen parannuskeinon Tahdolle. Marko ja Prinssi Robotti IV solmivat tilapäisen aselevon ryhtyäkseen yhdessä etsimään kadonneita lapsiaan. Alana ja Hazel ovat päätyneet todella erikoiselle planeetalle, jonka jäisissä maisemissa he kohtaavat uudet, armottomat viholliset."

Voi houli mouli ja sitä rataa. Täytyy myöntää että tämä osa ei uponnut ihan niin täysillä kuin aikaisemmat, mutta erittäin hyvä oli silti. Musta on oikeasti yllättävää kuinka vahvasti tämän sarjan taso pysyy korkealla eikä missään vaiheessa ole tullut sellaista fiilistä että joku olisi pielessä. Perheen tiet erosi ja vähän piti kiristellä hampaita jännityksestä. 


△▽△▽△▽△


Teos: Saga - kuudes kirja, Saga #6 
Alkuperäinen nimi: Saga 6
Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto

"Hazelin oppivuodet! Vanhemmistaan eron joutunut Hazel yrittää parhaansa mukaan sopeutua koulutukseen Maantuntuman hoivissa. Samaan aikaan Alana ja Marko etsivät pientä tyttöään epätoivoisesti, mutta kaikkeus on suuri paikka..."

Hazel ei ole enää vauva ja päästiinkin hieman mukaan jo hänen ajatusmaailmaan. Oli ihan kamalaa lukea tätä kun toivoin jokaisella sivulla että Alana ja Marko löytäisi Hazelin ja että kaikki voisi vaan olla hyvin! Haha, myönnän vieräyttäneeni yhden kyyneleen - mutta vaan yhden ainoan! Ghüs on ihan mun uus lemppari, ja tämän kuudennen osan kansi miellyttää silmää myös eniten. 


△▽△▽△▽△


Teos: Kepler62 - Kirja yksi: kutsu, Kepler62 #1
Kirjailija: Timo Parvela ja Bjørn Sortland 
Kuvitus: Pasi Pitkänen
Sivumäärä: 121
Kustantaja: WSOY
Mistä minulle: Kirjasto

"Maapallo on ylikansoitettu ja sen luonnonvarat hupenevat. 13-vuotias Ari pitää huolta sairaasta pikkuveljestään Jonista. He pelaavat yhdessä uutta, vaikeaa Kepler62-tietokonepeliä jonka vain harvat pystyvät viemään läpi. Kukaan ei tiedä, mitä viimeisen tason suorittaneille tapahtuu - tai onko Kepler edes pelkkä peli. Huima seikkailu on alkamassa..."

Kukaan ei varmaan ole välttynyt tältä kirjasarjalta. Vaikka kirjat onkin suunnattu lapsille, voi näitä selkeästi myös vanhemmatkin lukea. Tosi kaunis kuvitus, helppo lukea ja tarina vaikuttaa ainakin vielä mainiolta. Odotan innolla millainen jatko tapahtumille saadaan. Seuraavat 3 osaa löytyykin jo hyllystä odottelemasta.


△▽△▽△▽△


Teos: Aamiainen Tiffanylla
Alkuperäinen nimi: Breakfast at Tiffany's
Kirjailija: Truman Capote
Sivumäärä: 175 (ilman novelleja 112)
Kustantaja: Tammi
Mistä minulle: Kirjasto

"Holly Golightly on villisti viehättävä, matkalaukkuelämää viettävä tyttö. Seurapiirinään New Yorkissa hänellä on suuri joukko miehiä, joihin hän suhtautuu täydellisen viattomuuden moraalilla. Hänellä on myös vaarallinen tuttavuus, Sing-Singissä istuva rikollinen, jonka kanssa hän vaihtaa sääraportteja - itseasiassa ne ovat rikollisliigan viestejä."

Odotin tältä paljon enemmän. En ole katsonut tästä tehtyä elokuvaa, joten en oikeastaan tiennyt mitä tuleman pitää. Ideana ihan hyvä, muttei iskenyt muhun sitten ollenkaan. Lukeminen tuntui pakkopullalta eikä tehnyt mieli edes lukea tätä loppuun. Lopussa on myös 3 novellia, mutta kiinnostus ei riittänyt niiden lukemiseen joten skippasin ne kokonaan, eli luettuja sivuja tästä opuksesta 112. 

6. syyskuuta 2017

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga 2

"Huikea tieteisseikkailu jatkuu entistä yllättävimmissä ja jännittävimmissä merkeissä! Yhdessä pienen vauvansa ja yllätysvieraiksi saapuneiden appivanhempien kanssa rakastavaiset Alana ja Marko välttelevät kuolettavia tappajia, vähäpukeisia jättiläisiä sekä muita äärettömän avaruuden vaaroja."

Teos: Saga, Saga #2
Alkuperäinen nimi: Saga vol. 2

Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 155
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto


Toinen osa oli ihan yhtä hyvä kuin ensimmäinenkin. Tässä on vaan niin paljon eri hahmoja että esimerkiksi nimien muistaminen on ihan älyttömän hankalaa ja välillä piti palata pari kertaa takaisin että pääsi taas kärryille mukaan. Se voi kyllä johtua ihan puhtaaasti siitä että tämä oli lukumaratonilla viimeinen kirja jonka luin, ja siinä vaiheessa oli jo hieman väsynyt. 

Lempparini pysyivät edelleen samana ja paikalle ilmestyi kaaosta aiheuttamaan Markon ex-tyttöystävä-vaimo-kihlattu-mikälienee nimeltään Gwendolyn. Markon vanhemmat olivat myös ihania! Markon ja Alanan tarinaa avattiin vähän enemmän, ja oli kiva tietää miten kaksi niin erilaista tyyppiä ovat päätyneet yhteen.



Odotan innolla mihin tämä tarina oikein etenee. Vielä olisi 4 osaa lukematta ja sitten luultavasti jäädään odottelemaan viimeisintä osaa julkaistavaksi. Koska tämä pitää sisällään niin paljon asioita, voisin kuvitella että toisella lukukerralla nämä ymmärtäisi vielä paremmin. Vaikka olen lukenut vasta nämä kaksi ensimmäistä osaa, voin silti sanoa että joskus nämä kaikki täytyy lukea uusiksi. Ehkä sitten kun saan hankittua nämä jostain itselleni? Haha, siinä voi mennä aikaa. 

3. syyskuuta 2017

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga 1

"Alana ja Marko taistelevat galaktisen sodan vastapuolilla. Heidän rotunsa ovat sotineet ammoisista ajoista lähtien, eikä rauhasta näytä olevan toivoakaan. Kun Alana ja Marko rakastuvat ja saavat lapsen, he joutuvat pakenemaan molempien kansojen vihaa henkensä edestä. Kolmikkoa jahtaavat kylmäveriset palkkatappajat, omat vanhemmat ja TV-päiset robottikuninkaalliset."

Teos: Saga, Saga #1
Alkuperäinen nimi: Saga

Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 168
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto


En olisi ikinä uskonut sanovani että pidän tästä. En ikinä! Niin moni eri ihminen suositteli tämän lukemista, ja mun oli siitä syystä ihan pakko tarttua tähän. Tämä oli sarjakuva, josta halusin pitää, osittain jopa siksi että tämä on saavuttanut niin suuren suosion.

Saga on niin erilainen kuin mikään muu lukemani sarjakuva (tai mikään muukaan kirja). Tästä löytyy niin paljon kaikkea niin siistiä, outoa ja osittain jopa ällöttävää. "Saga kertoo eeppisen tieteisseikkailun kautta tarinan politiikasta, rakkaudesta ja perheen perustamisesta" - no niin tekee.

Hahmoista sen verran että tykästyin Markoon, Tahtoon ja Valhetassuun. Toivottavasti seuraavissa osissa ei tapahdu mitään pahaa etten joudu syömään sanojani.

Brian K. Vaughan on mulle tuttu nimi Lostin kautta ja tietojeni mukaan hän on myös käsikirjoittanut Under the Domea jota itse en ole vielä katsonut. Fiona Staples taas on aivan tuntematon, mutta hän on tehnyt ihan älyttömän hienon työn kuvittaessaan tämän. Mahtavaa jälkeä nimittäin.

Ensimmäisessä osassa tarina lähti käyntiin hyvällä vauhdilla ja oon iloinen että mulla löytyy tällä hetkellä lainattuina kaikki 6 suomennettua osaa! Nämä tulee luettua niin äkkiä läpi että oikeasti varmaan itkisin jos joutuisin odottelemaan näitä kirjaston jonoissa. Jälleen yksi sarja minkä haluaisin ehdottomasti omistaa myös itse. Täytyy pitää sormet ristissä ja koittaa bongailla näitä hyvään hintaan jostain.


1. syyskuuta 2017

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3

"Ilmiömäiseen suosioon Ranskassa nousseen omaelämäkerrallisen Tulevaisuuden arabi -sarjan kolmas osa kertoo Sattoufin perheen vuosista 1985-1987. Seitsenvuotiaan Riadin ranskalainen äiti alkaa saada tarpeekseen elämästään alkeellisessa kyläpahasessa Syyriassa. Myös Riad ymmärtää vähitellen, millaisessa yhteiskunnassa hän varttuu 1980-luvun arabisosialistisessa valtiossa. Voiko Tirma'lassa viettää joulua? Oliko Conan Barbaari ympärileikattu? Entä kohdellaanko eläimiä paremmin Bretagnessa kuin syyrialaiskylässä? Ja tuleeko Riadin isästä vielä jonain päivänä suurmies Hafez al-Assadin diktatuurissa?"

Teos: Tulevaisuuden arabi 3 - Lapsuus Lähi-idässä (1985-1987), Tulevaisuuden arabi #3 
Alkuperäinen nimi: 
L'Arabe du futur 3. Une jeunesse au Moyen-Orient (1985-1987)
Kirjailija: Riad Sattouf
Sivumäärä: 150
Kustantaja: WSOY
Mistä minulle: Kirjastolaina 


Tulevaisuuden arabi ja Tulevaisuuden arabi 2.

Aiemmassa osassa pikku-Riad aloitti koulun, ja nyt Riad on ylentynyt opettajan lemppariksi hyvällä käytöksellään. Riadin äiti mutisee vastaan hieman enemmän kuin aiemmin ja Riadia kiusataan - tai enemmänkin pelotellaan juutalaisuudella. Uskonnolliset asiat ovat enemmän esillä kuin aiemmin, vietetään Ramadania ja Riad tekee kaikkensa uskotellakseen ettei hän tai äitinsä ole juutalainen.

Riad pääsee käymään äitinsä kanssa myös Ranskassa, joka avaa ehkä hieman Riadin silmiä siitä millaisessa paikassa hän oikeasti asustelee. Vieläkin jaksaa kyllä ihmetyttää minkä takia Riadin vanhemmat ovat yhdessä.



Olen kauhuissani, nyt kaikki osat on luettuna. Mitä sitten? Kuinka kauan joudun odottelemaan seuraavaa osaa? Joka muuten vaikuttaa kiinnostavalta, Riad perheineen muuttaa Saudi-Arabiaan!

Jos Tulevaisuuden arabi -sarja ei ole sulle vielä tuttu, suosittelen lukemaan!


31. elokuuta 2017

Elokuun kooste - luetut & ostetut

Elokuu. Alkoi koulu joka toi mukanaan kasan velvollisuuksia ja paineita jotka mielellään olisi voinut jäädä tulematta. Mulla onneksi on tähän alkuun tosi helppo jakso eikä kouluakaan ole edes joka päivä - helpottaa hieman tuskaani. Oon haahuillut kirjastolla enemmän kuin normaalisti, ja sen huomaa myös tämän kuukauden luetuissa. Koululta on kirjastolle jotain 20 metriä, joten sinne tulee laahustettua joko ennen tuntia tai ennen kotiin lähtevää bussia.

Blogin ulkoasumuutos on saanut mut jotenkin innostumaan bloggaamisesta uudella tavalla, ja olenkin koittanut pohtia uutta sisältöä. Postaustahti on myös ihan hullu, ja tuntuu että postauksia tulee lähes päivittäin. Nyt olen päätynyt ainakin yhteen ratkaisuun, joka on se, ettei kuukausittaisia ostospostauksia enää tämän jälkeen tule. Aion edelleen esitellä jotain hankintoja, ihan vain siksi että mua itseäni kiinnostaa aina muiden ostokset ja varsinkin kirjahyllyn sisältö, joten oletan että sieltä löytyy joku asiasta kiinnostunut. Olen nyt kuitenkin yrittänyt olla ostelematta (vähän Black Fridayta silmällä pitäen, luultavasti haluan tilata kaiken mahdollisen) ja toistaiseksi jopa onnistunut siinä. Ostospostauksia tulee siis aina silloin kun koen että hankintoja on kertynyt tarpeeksi postausta varten. Nyt tuntuu typerältä esitellä välillä kymmeniä kirjoja kerralla, ja nyt esimerkiksi esiteltävänä olisi vain yksi. Muutenkin haluaisin esitellä hankintojani vähän laajemmin, esimerkkinä juuri postauksen lopussa olevat True Blood -sälät. Liittyvät kuitenkin blogini aiheeseen vaikka eivät kirjoja tai tv-sarjoja olekaan.

Elokuussa luettua:
 Becca Fitzpatrick: Riitasointu (Hush, hush, #2)
☆ Robert Kirkman: The Walking Dead - ensimmäinen kirja (The Walking Dead, #1)
☆ Richelle Mead: Vampire Academy - 1, graphic novel (Vampire Academy, #1)
☆ Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä
☆ Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 2 (Tulevaisuuden arabi, #2)
☆ Viivi Rintanen: Mielisairaalan kesätyttö
☆ Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3 (Tulevaisuuden arabi, #3) ᴘᴏsᴛᴀᴜs ᴛᴜʟᴏssᴀ
☆ Brian K. Vaughan: Saga 1 (Saga, #1) ᴘᴏsᴛᴀᴜs ᴛᴜʟᴏssᴀ
☆ Brian K. Vaughan: Saga 2 (Saga, #2) ᴘᴏsᴛᴀᴜs ᴛᴜʟᴏssᴀ
☆ Paperi T: post-alfa



Mainitsinkin jo etten ostanut kuin yhden kirjan (tai no huijasin, tilasin kyllä kirjoja mutta ne ei ole vielä saapunut...) ja sitten ostin myös muuta nörttikamaa hyllyilleni keräämään pölyä. Olen tilannut myös aikoja sitten uusia Funkoja, jotka ei oo vieläkään tullut! Hieman on pelkotilat päällä että mitäköhän niille on tapahtunut, ja täytyykin alkaa laittelemaan pian perään viestiä - niiden postittamisesta kun on jo kuukausi kulunut. Niistä postausta siis heti kunhan ne vaan saapuisivat, jos tulevat ikinä. Hitto!

KIRPPIS:
- Deborah Harkness: Lumottu

EMP.fi
- True Blood, Merlotte's pillimuki
- True Blood, Tru Blood -tuoppi


Vuoden '17 leffakatsaus: osa 8/12

Vampire Academy (2014) 
 Lissa ja Rose ovat 17-vuotiaita tyttöjä, jotka käyvät lukiota monien muiden 17-vuotiaiden tapaan. He eroavat muista siten, että Lissa juo verta ja heidän lukionsa on salainen sisäoppilaitos rauhantahtoisille Moroi-vampyyreille ja heidän suojelijoilleen. Rose on yksi suojelijoista ja puolustaa Lissaa hinnalla millä hyvänsä. Epäonnistuneen pakoyrityksen jälkeen tytöt päätyvät kaikkein vaarallisimpaan paikkaan: vampyyriakatemiaan!

Naah naah naah. Kerran aikaisemmin olen tämän katsonut, ja en oikeastaan tiedä miksi katsoin uudelleen. Hieman kömpelö enkä syystä tai toisesta pidä yhtään Lucysta Lissana. Tämän innoittamana kuitenkin lukaisin myös aiheeseen liittyvän kirjan, ja varmaan se alkuperäinen kirjasarjakin pitäisi lukea jossain välissä. Leffassa kyllä mukana ihana Dominic Sherwood! Jaiks.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Zoey Deutch, Lucy Fry ja Danila Kozlovsky.



Sing (2016)
 Musiikintäyteinen animaatioelokuva Sing kertoo siitä, miten jokainen meistä voi löytää sisältään tähden! Pääosassa on Buster Moon, tyylikäs koalaherra, joka johtaa parhaat päivänsä nähnyttä teatteria. Buster on ikuinen optimisti — ja myönnettäköön, ehkä pienoinen lurjus — joka rakastaa teatteriaan yli kaiken ja on valmis tekemään mitä vain pelastaakseen sen. Palauttaakseen hiipuvan konserttisalin entiseen loistoonsa hän päättää järjestää maailman mahtavimman laulukilpailun!

Ihana, ihana ja ihana! Mä olin Singistä ihan liekeissä jo ensimmäisen trailerin nähtyäni, ja nyt kun sen hommasin itselleni hyllyyn - olihan se pakko katsoa heti. Elokuva kulkee hyvin simppeliä polkua ja on myös arvattavissa ennalta mitä tuleman pitää, mutta silti! Ihanaa kuinka erilaiset henkilöt voi saada mahdollisuuksia, ja elokuva höystettynä musiikilla - en voi olla pitämättä.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Ääninäyttelijöinä mm. Matthew McConaughey, Taron Egerton  ja Scarlett Johansson.
Suomeksi puhuttuna mm. Sami Uotila, Jon-Jon Geitel ja Armi Toivanen.



Slumdog Millionaire (2008) suom. Slummien miljonääri
 Koskettava kasvutarina käynnistyy, kun Mumbain slummeissa kasvanut Jamal on voittaimaisillaan Intian Haluatko miljonääriksi? -ohjelman pääpalkinnon. Hänet pidätetään epäiltynä huijauksesta. Jamal haluaa todistaa syyttömyytensä ja kertoo elämästään kaduilla: jokaisen oikean vastauksen takana on tarina slummeista, joissa hän kasvoi veljensä Salimin kanssa. Matkan varrelle mahtuu monta uskomatonta ja vaarallista kokemusta sekä tietysti Latika, tyttö, jota Jamal rakasti ja jonka hän kadotti.

Elokuva joka on pitänyt katsoa vaikka kuinka kauan. Elokuva jonka varmaan jokainen on nähnyt. Elokuva josta ainakin jokainen on kuullut. Odotin ihan jotain muuta, mutta sainkin elokuvan joka ylitti odotukseni. Ei noussut lempileffaksi, mutta oikeasti ihan mainio. Kaunis ja traaginen tarina joka pisti miettimään millasta muualla maailmassa oikeasti on.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Dev Patel, Freida Pinto ja Saurabh Shukla.



Fantastic Beasts and Where to Find Them (2016) suom. Ihmeotukset ja niiden olinpaikat
 New York, vuosi 1926. Jokin selittämätön uhkaa paljastaa velhojen yhteisön. Kun Lisko Scamander saapuu kaupunkiin maailmanlaajuisen taikaotusten tutkimus- ja pelastusretkensä lopulla, "ei-taik" Jacob Kowalski päästää erehdyksessä muutaman otuksista vapaaksi. Tehtävä niiden kiinni saamiseksi vie joukon epätodennäköisiä sankareita törmäyskurssille pimeiden voimien kanssa.

Katsoin tämän nyt ensimmäistä kertaa ja pidin. En mitenkään erityisemmin rakastunut tähän elokuvaan, en ehkä ollut oikeassa mielentilassa kun tätä katsoin. Täytyy siis myöhemmin katsoa toiseen kertaan. Hienosti tehty ja muutenkin kaunis elokuva. Ihastuin Alison Sudolin näyttelemään Queenie Goldsteiniin ja tilasinkin hänestä tehdyn Funkon!

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Eddie Redmayne, Katherine Waterston ja Alison Sudol.

Bad Neighbours 2 (2016) suom. Naapurit 2
☆ Mac ja Kelly Radner odottavat toista lastaan ja ovat mielestään valmiita ottamaan viimeisen askeleen kohti aikuisuutta: muuttamaan esikaupunkiin. Mutta juuri kun kotitalon myynti vaikuttaa olevan käden ulottuvilla, he saavat tietää, että naapuriin on muuttanut Shelbyn johtama rankasti juhliva, hillitön sisarkunta. Koska Kappa Nun tytöt eivät anna periksi ilman taistelua, Macin ja Kellyn on yhdistettävä voimansa karismaattisen ex-naapurinsa ja nykyisen salaisen aseensa Teddyn kanssa.

Jälleen kerran yksi kreisikomedia lisää missä Efronin Zac hilluu ilman vaatteita. Ihmettelen suuresti miten kummassa se lähtee kaikkeen mukaan... Jossakin oli jo puhetta siitä kuinka Zacista on hyvää vauhtia tulossa uusi Adam Sandler. Yliampuvaa komediaa jonka katsoo maksimissaan pari kertaa.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Seth Rogen, Zac Efron ja Rose Byrne.



Mun oli tarkoitus tehdä erillinen postaus Potter-maratonista, mutta se jää nyt tulematta - siitä alkaa olla jo yli kuukausi aikaa. Jokainen on varmasti tietoinen mitä ne elokuvat pitää sisällään, ja mun mielipide on kaikista se sama, voisin ylistää niitä fanityttönä maasta taivaisiin. Potterit laskettu siis mukaan katsottujen leffojen joukkoon vaikkei niistä postausta tulekaan. Ehkä joskus.

ᴋᴜᴠᴀᴛ ɪᴍᴅʙ & sʏɴᴏᴘsɪs ᴇʟᴏᴋᴜᴠɪᴇɴ ᴋᴏᴛᴇʟᴏᴛ/ʟᴇғғᴀᴛʏᴋᴋɪ
2017 katsotut elokuvat: 66/100

29. elokuuta 2017

Robert Kirkman: The Walking Dead - 1

"Poliisikonstaapeli Rick Grimes herää koomasta vain huomatakseen, että maailma on loppunut. Verenhimoiset zombit ovat täyttäneet Yhdysvallat, ja harvat eloonjääneet joutuvat turvautumaan epätoivoisiin keinoihin selviytyäkseen hengissä. Mutta vaikka elävät vainajat kauheita ovatkin, pahin peto on silti ihminen.

Robert Kirkmanin luoma kauhutarina 'Walking Dead' on viime vuosien suurimpia sarjakuvasensaatioita, ja siihen perustuva TV-sarja on valloittanut katsojat ympäri maailman, myös Suomessa."

Teos: The Walking Dead - ensimmäinen kirja, The Walking Dead #1
Alkuperäinen nimi: The Walking Dead - Book one

Kirjailija: Robert Kirkman
Kuvitus: Tony Moore, Charlie Adlard & Cliff Rathburn
Sivumäärä: 304
Kustantaja: Egmont

Mistä minulle: Kirjasto

Vuonna 2014 tutustuin ensimmäisen kerran tähän zombiemaailmaan joka tuntui olevan kaikkialla. Muistan että moni tutuistani oli katsonut kyseistä tv-sarjaa ja sitä kehuttiin kaikkialla. Pakkohan munkin oli siis ottaa selvää mistä on kyse, ja se oli menoa sitten. TWD oli niin erilaista mihin olin tottunut ja siksi se iski niin kovaa. En koskaan pitänyt sarjaa erityisen pelottavana, lähinnä se vaan ällötti välillä.

Nyt kun muhun iski tämä sarjakuvafiilis, oli pakko ottaa tämä heti luettavaksi. Lukemisesta hankalaa teki se että olen katsonut 5 kautta tätä tv-sarjana, ja hahmojen tunnistaminen oli älyttömän vaikeaa. Ensimmäiset 100 sivua oli siis todella vaivalloista luettavaa, kun osa nimistä täsmäsi tv-sarjan kanssa mutta henkilöiden ulkonäöt oli ymmärrettävästi erilaisia. Tapahtumat seurasi myös hyvin toisiaan ja kovin moni asia ei siis tullut yllätyksenä.

Tuttuun tapaani ehdin kyllä ärsyyntyä Rickin käytöksestä. Ottaen huomioon että hän heräsi vasta koomasta ja alkaa heti ohjailemaan muita siinä miten pitäisi toimia. Valitettavasti Rick kuitenkin on oikeassa, mutta haloo, muut on ollut siellä kauemmin kuin sinä - miten siis sä voit tietää mistä on kyse?

Olin yllättynyt - tai no suoraan sanoen pettynyt - että kuvitus oli kokonaan mustavalkoinen. Muutaman luetun sivun jälkeen siihen kuitenkin tottui ja se alkoi tuntumaan ihan hyvältä ratkaisulta. Viimeisillä sivuilla oli kuitenkin muutama värillinen kuva, ja voi että, värillisenä tämä olisi ollut vielä vaikuttavampi teos. Kuvitustyyli muuten kyllä miellytti silmää, taitavaa porukkaa! Tulee varmaan kehuttua kuvitusta jokaisesta sarjakuvasta, kun itse on niin räppäkäpälä piirtämisen suhteen.

Ensimmäinen osa ei ainakaan yllä lemppareideni joukkoon vaikka tästä kuitenkin pidin. Olen varannut kirjastosta kaksi seuraavaa osaa, ja eihän sitä tiedä jos tämä sarja vielä vetäisee mut kunnolla mukaansa. Tv-sarjan viimeisin katsomani kausi (viides) ei iskenyt niin kovaa kuin ne aiemmat, joten on hyvin mahdollista että jossain välissä tämä sarjakuva viilettää sen ohi. Tätä lukiessa tuli kyllä hirveä hinku katsoa se seuraava kausi joka hyllystäni jo löytyy. En ole saanut sitä vielä katsotuksi - koska en uskalla - spoilaannuin kauden tapahtumista ja tuntuu pahalta jo valmiiksi!

Tämänkin voisin ehkä jopa haluta omaan hyllyyni!


25. elokuuta 2017

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 2

"Kun kesäloma Ranskassa päättyy, Sattoufin nelihenkinen perhe palaa äidin suvun luota taas Syyriaan. Kuusivuotiaan Riadin, josta hänen syyrialainen isä haluaa luoda 'tulevaisuuden arabin' , on aika aloittaa koulu Tirma'lan pikkukylässä.

Palkitun ja kriitikkojen ylistämän sarjakuvateoksen toisessa niteessä seurataan Sattoufien surrealistista arkea kahden kulttuurin puristuksessa Hafez al-Assadin diktatuurissa, vieraillaan rikkaan kenraaliserkun kotona ja läkähdytään Palmyran raunioiden helteessä."

Teos: Tulevaisuuden arabi 2 - Lapsuus Lähi-idässä (1984-1985), Tulevaisuuden arabi #2 
Alkuperäinen nimi: 
L'Arabe du futur 2. Une jeunesse au Moyen-Orient (1984-1985)
Kirjailija: Riad Sattouf
Sivumäärä: 158
Kustantaja: WSOY
Mistä minulle: Kirjastolaina 


Ensimmäinen osa Tulevaisuuden arabi iski kyllä muhun, mutten päässyt siihen aivan täysin sisälle. En nähnyt sitä hauskana ja teos pisti ajattelemaan ihan kunnolla. Tämän osan kanssa oli eri juttu: pidin tästä niin älyttömän paljon.

Tämä vei heti mukanaan, en voinut laskea kirjaa käsistäni ja sivut vaan kääntyili kunnes huomasin sen jo loppuvan. Hirvittäviä asioita tapahtui edelleen. Pikku-Riad aloitti koulun ja aina sai olla vähän peloissaan että lyökö opettaja kepillä sormille vai ei - vai tapahtuuko kenties vielä jotain pahempaa? Ihastuin aivan täysin tähän simppeliin kuvitukseen ja täytyy sanoa että tämä saattaa jopa olla kaikista niistä (muutamista) sarjakuvista mitä olen lukenut se paras. Haluan nämä ehdottomasti omaan hyllyyni.

Ensimmäisessä osassa Riadin äiti tuntui olevan arvoton, hiljainen hissukka joka joutuu tekemään kaiken mitä miehensä haluaa. Sitä oli inhottava lukea. Onneksemme nyt hän osaa jo sanoa vastaan - ja on selvästi huomattavissa kuinka perheen isä edelleen johtaa ja päättää asioista, mutta yrittää kaikkensa pitääkseen vaimonsa tyytyväisenä.

Osasin myös ottaa asioita huumorilla, ja taisinkin naureskella (tai ainakin hymyillä!) muutamaan otteeseen. Tulevaisuuden arabi 2 oli mainio, joka jälleen sai ajattelemaan ja liikutti. Se myös viihdytti, ja vaikka teos olikin nopea luettava - se ei todellakaan johtunut siitä että sisältö olisi ollut kuraa.


24. elokuuta 2017

Becca Fitzpatrick: Riitasointu

"Nora ja Patch saivat toisensa, mutta kestääkö heidän rakkautensa myös arjen paineiden keskellä? Vaikka Noran olisi pitänyt tietää, että suhde suojelusenkelina toimivan nuorukaisen kanssa ei ole helpoimmasta päästä, tulevat seurustelun haasteet hänelle yllätyksenä. Patch ei lukeudu Noran suojelunhaluisen äidin suosikkeihin, ja kapulaa rattaisiin heittävät myös nuorukaista valvovat arkkienkelit. Nora ei pääse eroon tunteesta, että Patch salaa häneltä asioita, ja huomaa epäilevänsä tämän tunteiden syvyyttä.

Lisää epäluuloja herättää Patchin outo ja äkillinen kiinnostus sietämätöntä Marcieta kohtaan - asia, jota yhä etäisemmäksi muuttuva poika ei suostu selittämään. Samalla kuin erimielisyydet uhkaavat erottaa parin lopullisesti, kasvaa Noran kiinnostus oman menneisyytensä mysteereihin: mitä tarkkaan ottaen tapahtui Noran isälle? Ja onko asialla mitään tekemistä sen kanssa, että Noran suonissa virtaa langenneen enkelin veri?"

Teos: Riitasointu, Hush Hush #2
Alkuperäinen nimi: Crescendo

Kirjailija: Becca Fitzpatrick
Sivumäärä: 327
Kustantaja: WSOY

Mistä minulle: Kirppis

Kuten varmaan muistatte, mä pidin sarjan ensimmäisestä osasta yllättävän paljon. Epäilin etten tulisi pitämään seuraavasta osasta niin paljoa - ja olin oikeassa. Riitasointu ei kuitenkaan ollut huono!

Nora sai Patchin ja juuri kun kaikki alkoi olla täydellistä - kelkka kaatui ja mukaan änkesi ilkeä ja inhottava Marcie. Pakkaa sekoitti lisää myös Noran lapsuudenystävä Potta-Scott. Ilmassa oli siis mustasukkaisuutta ja hirveä kasa draamaa - JES! Lempparihenkilöksi nousi Noran paras ystävä Vee, joka oli edelleen yhtä ihana kuin aiemminkin.

"Patch on kaikenlaista, mutta rehellinen ei kuulu niihin määreisiin."

Riitasointu ei yltänyt omalla asteikolla yhtä korkealle kuin Langennut enkeli, ja siihen syynä on tämän kirjan synkkyys. Mikään ei mene hyvin: Nora ja Patch on epätoivon ja eron partaalla, pitää selvittää kuolleen isän arvoitusta ja ties mitä vielä. Noralla on myös suuria vaikeuksia luottaa Patchiin, mikä tuntuu taas mun näkökulmasta tosi oudolta - kun vaikuttaa siltä ettei Patch edes huomaa muita ympärillään. Koska ne kaksi nyt vaan on luotu toisiaan varten.

Juonenkäänteet oikeasti yllätti ja olin ihan hämilläni siitä että mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu! Kirja loppuu niin täydellisesti kesken, että ihmettelen suuresti miten en ole vielä edes aloittanut seuraavaa osaa.


23. elokuuta 2017

Richelle Mead: Vampire Academy (graphic novel)

"After two years on the run, best friends Rose and Lissa are caught and returned to St. Vladimir's Academy, a private high school for vampires and half-bloods. It's filled with intrigue, danger - and even romance. 

Enter their dark, fascinating world through a new series of 144-page full-color graphic novels. The entire first Vampire Academy novel has been adapted for book one by Leigh Dragoon and overseen by Richelle Mead, while the beautiful art of acclaimed British illustrator Emma Vieceli brings the story to life."

Teos: Vampire Academy, Vampire Academy: The Graphic Novel #1
Kirjailija: Richelle Mead (ja Leigh Dragoon) 
Kuvitus: Emma Vieceli
Sivumäärä: 144
Kustantaja: Penguin Books 
Mistä minulle: Kirjasto


Olen halunnut lukea Vampire Academy -sarjan vaikka kuinka kauan, mutta koska sitä ei ole suomennettu - en ole saanut aikaiseksi. Ilmeisesti tilanne nyt oikeasti on se, ettei näitä suomenneta ikinä, mun varmaan täytyy lukea ne enkuksi. Eipä ollut tätäkään suomennettu mutta luin silti! 

Kuvitus oli kaunis, mutta tyyli ei ihan iskenyt muhun. Oon tykästynyt hirveästi esim. Tulevaisuuden arabin yksinkertaiseen kuvitustyyliin, joten ihan näin "mangamainen" kuva ei ole mun juttu. Tosin nyt täytyy myöntää että se oli aiemmin! "Japanivaihe" iski muhun ala-asteella ja silloin tämä olisi varmasti ollut mun lemppari. Pidin kuitenkin siitä että tässä oli kaikki värit käytössä




Koska olen katsonut tämän elokuvana, ei hirveästi mitään yllätyksiä tai uusia juttuja tullut. Aika pitkälti noudatti samaa kaavaa leffan kanssa, eipä se haitannut sekään. Ei ole kummoista mielipidettä, ihan viihdyttävä välipala mutta ei nyt mikään mestariteoskaan. Kirjastosta löytyi ainoastaan tämä yksi osa, joten muita tuskin tulee itse hankittua. 

Luultavasti olisi ollut parempi järjestys lukea ensin se alkuperäinen kirja, ja sitten vasta tämä. Olisi voinut itse normaaliin tapaan päässä luoda käsityksen hahmoista - mutta tosin leffan nähneenä Rose oli mulle edelleen Zoey Deutch. 


"So, COMRADE, what do I do?"
"You run."


21. elokuuta 2017

Uudet tuulet puhaltaaaaaa

Oon ollut kyllästynyt blogini ulkoasuun niin kauan kuin vain jaksan muistaa ja nyt oli korkea aika tehdä asialle jotain. Tästä blogista ei myöskään koskaan pitänyt tulla julkista, joten kaikki jäi vähän kesken ja sekaisin.

Huomattavin muutos varmasti on blogin ulkoasu, joka pysyi tietyiltä osin entisellään. Siirryttiin tummempaan sävyyn ja kuvattomaan banneriin. Kyllästymiseen asti käytetty vihreä myös vaihtui siniseen (ainakin toistaiseksi, kunnes taas palaan siihen takaisin :D). En ala muuttamaan aikaisempien postausten vihreitä osia vaikka se kuinka typerältä tällä uudella pohjalla näyttäisikin.

Blogin nimi myöskin jää nyt taakse, ja blogin uusi nimi on urliin sopivasti Expelliarmus. Ennen tätä blogia kirjoittelin monta vuotta eri osoitteeseen käyttäen tuota blogin nimenä - joten juurilleen palataan! Ironinen Christian Grey -viittaus saa suosiolla jäädä ja Potter ottaa vallan. Instagramin nimi pysyy toistaiseksi samana, kunhan keksin jotain parempaa.

Muutamat tunnisteet katosi sivupalkista, mutta tunnisteet löytyvät edelleen aina postauksen lopusta tai blogin omaa hakupalkkia käyttämällä - joka muuten löytyy nyt helpommin. Eniten käytetyimmät tunnisteet tässä: ARVOSTELUT, HAASTEET, LUETUT JA OSTOKSET 

Tulevien viikkojen aikana jotain asioita tulee todennäköisesti muuttumaan, ja jos jokin blogissa ei toimi tai näkyy oudosti - saa ilmoittaa!

20. elokuuta 2017

Kesän viimeinen lukumaraton

Huh - viimeinen maraton taputeltu. Vaikka kesän lukumaratonit onkin nyt ohi, onnekseni Henna ja Lotta järjestää vielä loppuvuodelle useamman! Sopii hyvin tyyliini, saatan olla useita päiviä lukematta mitään ja sitten ahmin parissa päivässä kuukauden saldon täyteen. Tuttuun tapaani vietin taukoja enemmän kuin luin, mutta tauot kuuluu asiaan! :D Kävin torstaina hakemassa kirjastosta pinon kirjoja ja olin niistä niin innoissani etten malttanut olla lukematta niitä heti.

Mun maraton alkoi perjantaina klo 23:30 ja päättyi lauantaina klo 23:28. Täpärälle meni, mutta saatiin viimeinenkin kirja luettua loppuun asti. Sarjakuvia tuli luettua enemmän kuin laki sallii, ja jostain syystä oon niistä nyt ihan liekeissä ja koitan jatkuvasti etsiä uusia kirjoja luettavaksi.

Lukumaratonia emännöi Oksan hyllyltä -blogi, kiitos!

Nämä kirjat luin:
Robert Kirkman: The Walking Dead - ensimmäinen kirja (osittain, s. 147) 
 Richelle Mead: Vampire Academy - A Graphic Novel (s. 144)
 Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä (s. 45)
 Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 2 (s. 158)
 Viivi Rintanen: Mielisairaalan kesätyttö (s. 112)
 Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3 (s. 150)
 Brian K. Vaughan: Saga - ensimmäinen kirja (s. 168)
 Brian K. Vaughan: Saga - toinen kirja (s. 155)

sivuja yhteensä: 1079




Kesän muut maratonit: ensimmäinen & toinen

Viivi Rintanen: Mielisairaalan kesätyttö

"Vilma, kaikessa täydellisyyttä tavoitteleva opiskelija, pääsee mielisairaalaan kesätöihin. Pian Vilma huomaa, että hänellä ja laitoksen hoidokeilla on yllättävän paljon yhteistä. Kuka on lopulta hullu ja kuka normaali? Kenellä on valtuudet päättää siitä? Voiko hulluuden kanssa oppia elämään mielekästä elämää?

Viivi Rintasen (s. 1990) omaelämäkerrallinen esikoisalbumi on vuoden pysäyttävimpiä sarjakuvakirjoja. Häpeämättömän rehellinen teos ravistelee, koska se antaa – ja vaatii – mieleltään poikkeaville puheenvuoron. Se on terveellistä luettavaa itse kullekin, joka on joskus epäillyt omaa mielenterveyttään tai läheistensä täysjärkisyyttä."

Teos: Mielisairaalan kesätyttö
Kirjailija: Viivi Rintanen
Sivumäärä: 112
Kustantaja: Suuri Kurpitsa
Mistä minulle: Kirjasto


Bongasin tämän kirjan kesätöissä palautuslaarissa, hyllytin sen ja myös unohdin sen. Viikko sitten varailin kirjastosta itselleni luettavaa ja tämä muistui mieleeni. 

Vain pari sarjakuvaa oli luettuna aiemmin, ja tämän tyyli poikkesi niistä jokaisesta todella paljon. Kuvitus on hieman sotkuista, sekavaa ja synkkää. Kuvitukseltaan tämä ei kyllä lemppareihin nouse, mutta juuri se kuvitus teki tästä vielä tärkeämmän. Se sekavuus ja synkkyys sopii tarinaan, herättää sen henkiin ja auttaa ymmärtämään paremmin. 



Sarjakuva kertoo Vilmasta joka pääsee töihin mielisairaalaan siivoojaksi. Selviää kuitenkin ettei Vilma itse myöskään voi hyvin. Erittäin raskas ja tärkeä teos, joka kuvaa hyvin elämää: on ulkonäköpaineita, suorituspaineita ja paljon asioita joihin itse ainakin pystyin samaistumaan - vaikken syömishäiriötä ole sairastanutkaan. Kokonaisuudessaan se raapaisee niin läheltä että merkkasin tämän Helmet -haasteen kohtaan 13. Kirja "kertoo sinusta"

"On inhimillistä voida pahoin tai seota. 
On inhimillistä yrittää auttaa."

12. elokuuta 2017

"I am the one who knocks." - W. W.

Mun ja Breaking Badin yhteinen taival on ollut takkuileva ja kestänyt ihan laittoman kauan. Tässäpä siis yksi niistä sarjoista, joista olen ollut alusta asti innoissani - maratoonannut kauden kerralla ja sitten unohtanut sen. Näin kävi useasti. Aina katsoessani mietin "miksi en ole katsonut tätä aikoihin?" ja huomannut taas 10 jakson jälkeen katsovani jotain muuta.

Jos joku ei vielä tiedä mistä sarjasta on kyse (epäilen...) niin lyhyesti Breaking Bad kertoo kemianopettajasta Walter Whitesta, joka saa tietää sairastavansa syöpää ja alkaa valmistamaan metamfetamiinia vanhan oppilaansa Jesse Pinkmanin kanssa tienatakseen rahaa perheelleen.

Breaking Bad on saanut hirveät määrät palkintoja, kuten mm. 16 Emmyä, 8 Satellite -palkintoa ja 2 Golden Globea. Eikä tässä edes kaikki. Sarjaa pidetään myös yhtenä televisiohistorian parhaimmista sarjoista. IMDb:ssä sarja on listattuna viiden parhaan joukossa (sama tähtimäärä mm. Game of Thronesin kanssa).


5 tuotantokautta, 62 jaksoa, v. 2008-2013

Itse ihastuin heti ensimmäisen jakson aikana kuvaustyyliin. Siihen, kuinka kaikki vaikutti niin yksinkertaiselta ja hienolta. Pidin siitä kuinka ihan arkipäiväisiä ääniä oli käytetty: muuten täyden hiljaisuuden vallitessa mikrossa valmistuu popcornit tai Walter ajelee päätään kaljuksi. Kaikki mitä tapahtui oli niin täydellistä ja loppuun asti mietittyä, että koko sarja on oikeasti nerokas.

TV Time -sovellusta käyttäessä jaksojen kommentit sai mut myös huomaamaan ja kiinnittämään huomiota pienen pieniin yksityiskohtiin jota oli viljelty kaikkialle - mm. nimiin ja paikkoihin. Henkilöiden muuttuessa viiden kauden ajan oli selkeästi huomattavissa jatkuvuutta ja tietynlaista kaavaa. Walter oli sarjan alussa harmaa hiirulainen joka loppua kohden muuttui synkäksi ja pelottavaksi. Sarjan toinen päähenkilö Jesse taas tuntui menevän toiseen suuntaan. Narkkari ja hukassa ollut Jesse tuntuu heräävän eloon, vaikkei se mukava matka ollutkaan. Kaikki mitä Jesselle tapahtui sai mut oikeasti pariin kertaan kyseenalaistamaan kaiken ja vuodatin muutamia kyyneleitä tämän matkan aikana.



Tietenkin tästäkin sarjasta löytyi niitä ärsyttäviä hahmoja. Walterin vaimo Skyler on alusta asti raastanut hermojani, samoiten kuin DEA:n agentti ja Walterin lanko Hank on omalla tavallaan todella, todella raivostuttava. Varsinkin viimeisillä kausilla. Ei kyllä ole kehumista Hankin vaimossa Mariessakaan. Marie on ärsyttävän hysteerinen ja pariin otteeseen tuli mieleen että voisiko joku pliis kalauttaa häntä lapiolla päähän. Jokainen toi kuitenkin sarjaan kaiken tarvittavan, ja mahtavat henkilöhahmot.

No ketkä sitten oli mun lemppareita? Ehdottomasti Jesse. YO, bitch! Täytyy myöntää etten missään välissä oikeastaan pitänyt Walterista. Mua ärsytti kuinka määräilevä hän oli alusta asti. Näyttelijänä Bryan kuitenkin on ihan huikea - ja Aaron Paul vielä huikeampi! Asianajaja-Saul ja Siivooja-Mike oli heti lempparit-listan kärjessä ja nyt varmaan seuraavaksi täytyykin alkaa katselemaan Better Call Saulia - joka siis on ikään kuin jatkoa tälle. Los Pollos Hermanos ja Gustavo Fring toi ihan älyttömästi sarjaan lisää, ja siitä syystä myös huumeparoni Gus on mainio.

Itkulta, ahdistukselta ja naurulta ei voinut välttyä, mutta suosittelen ehdottomasti tätä jokaiselle katsottavaksi. Multa on pyydelty enemmän tv-sarjapostauksia, ja pyrin tekemään näitä lisää! Jos on jotain tiettyjä sarjoja mistä haluatte kuulla mun mielipiteen tai haluatte ihan vaan suositella jotain - kommenttiboksi on avoin! Kaipailen etenkin suosituksia, oon listannut satoja sarjoja ylös enkä oikeasti tiedä mistä jatkaa seuraavaksi :D  Tästä linkistä löytyy enemmän infoa mitä oon katsonut ja minkä verran.

Walter White: Bryan Cranston
Skyler White: Anna Gunn
Jesse Pinkman: Aaron Paul
Hank Schrader: Dean Norris
Marie Schrader: Betsy Brandt
Walter Jr. White: RJ Mitte
Saul Goodman: Bob Odenkirk
Mike Ehrmantraut: Jonathan Banks









Tämänkaltaisista yksityiskohdista puhun. Huikeista yksityiskohdista.
Sarjan viimeisen jakson nimi "Felina" aiheutti ihmisissä ihailua:


blood, meth, tears
end.

11. elokuuta 2017

Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli

"Romanssinpoikaset, illat hämyisessä pelihallissa ja yön selkään kiitävät moottoripyörät eivät olleet kuuluneet Nora Greyn elämään. Kunnes hänen biologian opiskeluparikseen ilmestyy kuin tyhjästä Patch-niminen salaperäinen muukalainen. Tumman ja synkeänkomean Patchin tutkimaton hymy ja ihmeelliset silmät kiehtovat Noraa kuin yölamppu perhosta. Kuka Patch oikein on ja mistä hän on tullut? Ja kuinka hän on saanut hiilenmustat arvet selkäänsä? Poika tuntuu olevan kaikkialla missä Norakin, lukevan tämän ajatuksia ja tietävän hänestä jopa ystäviä enemmän. Rakastuminen ei ole koskaan ollut näin enkelimäisen ihanaa - ja äkkiä myös tappavan vaarallista.

Patchin ilmaantumiseen kytkeytyy sarja selittämättömiä ja pelottavia tapahtumia, jotka saavat Noran epäluuloiseksi. Voiko Patchiin turvautua vai pitäisikö juuri häntä varoa? Noran etsiessä vastauksia hän törmää totuuteen, joka on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Hän huomaa olevansa osa kostonhimoista, urhimurhista, lankeemuksista ja kielletystä rakkaudesta koostuvaa vyyhteä. Käynnissä on ikiaikainen taistelu, joka käydään kuolemattomien ja langenneiden sielujen kesken..."

Teos: Langennut enkeli, Hush Hush #1
Alkuperäinen nimi: Hush, Hush

Kirjailija: Becca Fitzpatrick
Sivumäärä: 299
Kustantaja: WSOY
Mistä minulle: Kirppis 

Arvosana: 


Jukopliut. Kuinka voikaan teinidraama höystettynä ripauksella jotain yliluonnollista iskeä näin kovaa? 

Olen halunnut lukea tämän kirjasarjan niiiin kauan kuin jaksan muistaa. Kun vihdoin ja viimein löysin ne nettikirppikseltä, oli pakko aloittaa lukeminen heti. Hieman tuli huokastua syvään kun hoksasin minkä ikäinen päähenkilö Nora on. Jotenkin nousee aina epäilykset kirjaa kohtaan jos päähenkilö on mua itseäni nuorempi (vaikkei ikäeroa edes olisi paljon). Positiivista ja yllättävää on se, että minä luen kirjaa jossa ei ole vampyyreita tai ihmissusia!

Kirjan jutut sai mut muutamaan otteeseen tyrskähtämään naurusta ja hymyilin varmaan ihan liikaa tätä lukiessa. Vähän jotain synkkää ja mysteeristä, mutta myös sitä normaalia ah-niin-ihanaa teinielämää. Perinteinen kiltti tyttö tapaa pahan pojan kuvio, joka näköjään edelleen jaksaa viihdyttää. Patchissa on hyvin paljon samaa kuin monen muun kirjan pojissa. Löytyy itsevarmuutta ja päättäväisyyttä - otetaan se mitä halutaan, heitellään ilmoille arvoituksia eikä oikein päästetä ketään lähelle henkisellä tasolla. Sitten ne kovan pojan luonteen omaavat yksilöt kaiken kylmyyden keskellä menevät ja rakastuvat joihinkin liian hyviin, kiltteihin ja ehkä vähän näkymättömiin tyttöihin. Mutta oikeasti - EI HAITTAA - mulle kaikki vastaava luettavaksi, heti! 

"Sinä pelkäät kaikkea sellaista, mitä et pysty hallitsemaan."


Mä olen puhunut tästä myös aiemminkin - mutta olen käyttänyt elämästäni tosi suuren ajan miettien millaisista kirjoista mä oikeasti pidän. Ehkä jopa pohtinut sitä miksi muhun ei iske ne kauniit, liikuttavat klassikkoteokset tai arvostelumenestykset. En häpeä enää lukumieltymyksiäni, koska olen oppinut että jokainen kirja, jokainen kirjoitettu sivu on arvokas jollain tapaa. Omassa genressään tai kirjallisuudessa ylipäätänsä. YA-kirjallisuus tuntuu pienin askelin rantautuvan myös tänne, ja mä olen ihan liekeissä! Ihan mahtavaa. 

Siksi Langennut enkeli oli mielestäni niin hyvä. Siitä löytyi vähän kaikkea mistä pidän. Oli nuoria ihmisiä, ihastumista ja söpöjä tilanteita. Mutta oli myös hieman sitä fantasiaa ja jotain normaalista poikkeavaa. Mulla on hieman sellainen kutina ettei sarjan muut osat ehkä iske niin paljon kun alkuhuuma oli ja meni, mutta se nähdään pian! Yksinkertaisesti en ole aikoihin enää uskaltanut antaa kirjoille täyttä tähtimäärää (enkä jostain syystä oikein lämpene edes näiden tähtien antamiselle), mutta kyllä tämä aika läheltä hipoo lempikirjojeni listausta.