17. helmikuuta 2018

Veronica Roth: Outolintu

"Kerron itselleni niin tiukasti kuin pystyn, että näin asiat täällä menevät. Me teemme vaarallisia temppuja ja ihmisiä kuolee. Ihmisiä kuolee, ja sitten me teemme lisää vaarallisia temppuja. Mitä pikemmin pystyn sen seikan omaksumaan, sitä varmemmin selviän hengissä tästä koulutuksesta. Minä en ole enää varma että selviän hengissä.

Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimaton yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan."

Teos: Outolintu
Sarja: Divergent #1
Alkuperäinen nimi: Divergent
Kirjailija: Veronica Roth

Suomentaja: Outi Järvinen
Sivumäärä: 363
Kustantaja: Otava
Mistä: oma kirjahylly


Tutustuin tähän kirjasarjaan ekaa kertaa pari vuotta sitten löytäessäni kaksi ensimmäistä osaa kirpparilta. Luin, tykästyin ja sitten unohdin koko jutun. Koska en omistanut sarjan viimeistä osaa, en saanut ikinä luettua sitä loppuun. Välillä tuli niitä hetkiä jossa yritin metsästää viimeistä puuttuvaa palasta netistä, aina kuitenkin tuloksetta. Vierailin syksyllä 2017 ekoja kertoja Oulun antikvariaatissa, johon ihastuin, ja josta loppujen lopuksi kyseisen kirjan myös sitten bongasin. Jäin odottelemaan milloin tulee oikea aika tarttua tähän sarjaan uudestaan, ja no - nyt se sitten tuli. 

Mulla oli aika hyvin muistissa kyllä tämän ensimmäisen osan tapahtumat, olen katsonut sen elokuvana pariin otteeseen, kerran myös viime vuoden puolella. Luettuani kirjan uudelleen olen sitä mieltä, että elokuva on oikeasti hyvin samanlainen kuin kirjakin. En huomannut että sen suurempia asioita olisi puuttunut (tai lisätty), mikä on hyvä juttu, vaikka elokuva nyt oli mitä oli.

Outolintu ei ole mitenkään erikoinen, pitää kuitenkin mielenkiinnon yllä ja viihdyttää. Outolinnussa maailma on jaettu sodan (?) takia viiteen eri kastiin, jossa jokaisella on oma tehtävänsä ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi. Mitä käy, kun 16-vuotias Beatrice joutuu tekemään päätöksen koskien loppuelämäänsä? Mitä käy, kun hän tekee päätöksen, joka yllättää kaikki? 


"Minä uskon arkisten tekojen ylevyyteen, rohkeuteen joka saa ihmisen puolustamaan toista."


Kirja etenee sujuvasti, jokseenkin hieman hitaasti, sisältää paljon kerrontaa Uskaliaiden koulutuksesta - mikä on siis täysin ymmärrettävää - ja sitten kiirehditään loppuun. Hahmoista ei saanut kunnolla kiinni, maailmasta ei saanut kunnolla kiinni ja syyt sekä selitykset oli kadoksissa. Vaikka kirja saattoikin vaikuttaa hieman hätiköidyltä ja siltä että se on vaan yritetty kursia kasaan, ei sen nopeatempoisuus välttämättä ole huono juttu. Se että tarina potkaistiin käyntiin näin, antaa seuraaville kirjoille mahdollisuuden parantaa ja syventyä asioihin vielä enemmän. 

Mulla on seuraavia osia kohtaan hyvin ristiriitaiset fiilikset. En muista tokasta osasta yhtään mitään (senkin olen kyllä katsonut leffana) ja mitä olen muiden mielipiteitä lueskellut ja kuunnellut, eivät ne taida sen parempia olla. Tosin koska pidän tätä ensimmäistä osaa lähinnä pohjana kaikelle muulle, voi olla että seuraavat osat iskeekin sitten enemmän, ken tietää? Kirjan lukeminen alkuperäisellä kielellä saattaapi olla järkevä ratkaisu - näin olen kuullut. 

Summa summarum: Ihan hyvä kirja. Mitään kovin syvällistä ei kannata odottaa, ja tietenkin tähän oli survottu mukaan myös Trisin ja hänen kouluttajansa välinen suhde (mikä nyt mua ei haitannut, Neljä on oikein ihana ja symppis!). 


15. helmikuuta 2018

Ystävänpäivän lukumaraton 2018

Ystävänpäivän lukumaraton oli ja meni. Olin mukana kyseisellä maratonilla ensimmäistä kertaa vuosi sitten, ja nämä maratonit on kyllä niin kivoja! En tehnyt mitään sen kummoisempia suunnitelmia, en oikeastaan edes määritellyt tarkkaa aikaa milloin aloitan vaan annoin tämän edetä omalla painollaan. Siihen nähden lukusaldo näyttää hyvältä ja jään innolla odottamaan josko tälle vuodelle saataisiin vielä lisää maratoneja. 

Ystävänpäivän lukumaratonia veti vuorostaan Kirjavarkaan tunnustuksia -blogi! Kiitos! 

Nämä kirjat luin:
☆ Maiju Voutilainen: Itke minulle taivas (s. 62)
☆ J. R. Ward: Rakastaja - Vihdoinkin (osittain, s. 238)
☆ Emmi Nieminen & Johanna Vehkoo: Vihan ja inhon internet (s. 147)
☆ Anna Todd: After (osittain, s. 263)

sivuja yhteensä: 710


31. tammikuuta 2018

Tammikuun kooste | kirjat & leffat

Oon vielä täysin hukassa sen kanssa että miten aion tänä vuonna toteuttaa tietyt postaukset, ja olen koittanut pähkäillä mm. näiden koosteiden tulevaisuutta. Toisaalta nämä tuntuu typerältä ja tönköiltä, mutta ilman näitä niin moni kirja jää huomiotta, kun suurimmasta osasta ei erillistä postausta tule. Tarkoittaako se sitä, että täytyy alkaa kirjoittelemaan enemmän, vaiko jättää ne suosiolla kokonaan blogista pois? Olisiko parempi vaihtoehto tehdä suurempia, laajempia koosteita harvemmin, kuin kuukausittain tynkiä koosteita? No joo, muutamia ratkaisuja olen pyöritellyt mielessäni - mitään päätöksiä kuitenkaan tekemättä. Mennään tämä kuukausi vielä tutulla kaavalla, ja mietitään viimeistään kuukauden päästä asiaa taas uudelleen. :D

Vuosi starttasi mukavasti käyntiin kirjojen suhteen, ja sain lähes kaikki Potterit luettua uudelleen. Mulla myöskin alkaa 5.2. työharjoittelu kirjastolla, JAIKS, hieman meinaa jännittää vaikka tuttu paikka onkin kyseessä. Voin vaan kuvitella kuinka paljon kirjoja tulee aina päivän päätteeksi roudattua kotiin, kun nyt jo olen tehnyt niin monta varausta etten oikeasti tiedä milloin ehdin kaiken lukea!

Tammikuussa luettua:
☆ J. K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter ja viisasten kivi (kuvitettu)
☆ J. K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter ja salaisuuksien kammio (kuvitettu)
☆ J. K. Rowling & Jim Kay: Harry Potter ja Azkabanin vanki (kuvitettu)
☆ Kiera Cass: Perijätär
☆ Maggie Stiefvater: Viettelys
☆ J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari
☆ J. K. Rowling: Harry Potter ja Feeniksin kilta
☆ Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 - Virus
☆ J. K. Rowling: Harry Potter ja puoliverinen prinssi
☆ Bjørn Sortland & Timo Parvela: Kepler 62 - Salaisuus



Leffapostaukset ovat myöskin jyrän alla odottelemassa tuomiotaan, kun jostain syystä se viimeisen vuoden ajan käytetty pohja alkaa tulla korvista ulos. Tilastojen mukaan ne ovat kuitenkin blogini luetuimpia postauksia, joten ehkä sitä vanhaa, tuttua ja turvallista tapaa voisi uudistaa edes hieman. Tässä kuitenkin tammikuun elokuvat, vaikkei niitä harmikseni kovin montaa edes ole.

01 Harry Potter and the Philosopher's Stone (2001)
02 Harry Potter and the Chamber of Secrets (2002)
03 Girl With a Pearl Earring (2003)
04 The Lizzie McGuire Movie (2003)
05 Spotlight (2015)
06 Harry Potter and the Prisoner of Azkaban (2004)

Kuukauden paras elokuva on ehdottomasti Spotlight (vaikka Pottereita rakastankin). Spotlight oli ihan älyttömän hyvä ja koskettava elokuva kaikessa kamaluudessaan. Nyt vasta oikeasti ymmärrän, miksi kyseinen tekele meni ja voitti sen parhaan elokuvan Oscarin. Vahva suositus!


27. tammikuuta 2018

Kiera Cass: Perijätär

"Kaksikymmentä vuotta aiemmin hänen äitinsä sai kruunun. Nyt on prinsessa Eadlynin vuoro löytää todellinen rakkaus.

Prinsessa Eadlyn on kuullut lukemattomia tarinoita Valinnasta, joka saattoi hänen vanhempansa yhteen, ja vaikka tapahtumat kuulostavatkin kauniilta sadulta, Eadlyn ei tahdo itselleen mitään sellaista. Valitettavasti hän ei kuitenkaan voi välttää hänelle valmisteltua polkua... eikä siten myöskään Valintaa. Eadlyn ei oleta löytävänsä todellista rakkautta Valinnan kolmenkymmenenviiden kandidaatin joukosta.

Oman onnellisen lopun löytäminen ei kuitenkaan ehkä olekaan niin mahdotonta kuin hän on aina luullut."

Teos: Perijätär
Sarja: Valinta / The Selection 
Alkuperäinen nimi: The Heir
Kirjailija: Kiera Cass

Suomentaja: Laura Haavisto
Sivumäärä: 344
Kustantaja: Pen & Paper
Mistä: oma kirjahylly


Valinta -sarjan piti olla trilogia, ja päättyä Ainoaan, mutta syystä X sitä jatkettiin vielä parilla kirjalla. Viimeinen osa ilmestyy suomennettuna ihan piakkoin ellen ole ymmärtänyt väärin. Mun puolesta tämän sarjan olisi voinut lopettaa jo, ja tämän venyttäminen ei tuntunut mun mielestä kovin hyvältä idealta. Noh, kukaan ei kuitenkaan ylläty siitä että olen jatkanut tämän sarjan parissa kaikesta huolimatta, ja hitto vie, vielä pitänyt siitä.

Luin pätkän tästä kirjasta jo edellisen osan lopusta, ja muodostin jo niiden parin sivun perusteella käsityksen siitä mitä voisi tulla tapahtumaan ja olen edelleen ihan samoilla fiiliksillä mukana. Perijätär ei tuo mukanaan uutta verrattuna kolmeen aiempaan osaan, paitsi nyt Maxon on aikuinen, kastit on lakkautettu (ja kansa mellakoi) - ja niin, Valintaan osallistuu tällä kertaa 35 poikaa tyttöjen sijaan.


"Sinun nimesi kirjoitetaan historiankirjoihin, ja joku tylsistynyt kymmenvuotias opettelee sen ulkoa koetta varten ja sitten unohtaa sinut kokonaan. Sinulla on työ, aivan kuin kaikilla muillakin tässä maailmassa. Älä käyttäydy niin kuin se nostaisi sinut muiden yläpuolelle."


Päähenkilö Eadlyn on selkeästi tullut äitiinsä, ja aiheutti mulle harmaita hiuksia samoista syistä kun America aiemmissa osissa. Kyllähän Eadlyn on vahva nainen (jee, girl power!!) mutta silti sen käytös oli suurimmalta osin vaan ärsyttävää. Eniten mua ärsytti se, kuinka hän yritti tunkea omaa ajatusmaailmaa veljelleen ja SPOILER ALERT näin ollen pilasi välinsä Ahreniin - siihen ainoaan henkilöön joka olisi ollut valmis tekemään hänen vuokseen tyyliin mitä tahansa. Eadlyn ei anna millekään (eikä kenellekään) mahdollisuutta, ja häneltä kesti "vain" 340 sivua tajuta että vika saattaapi ehkä olla hänessä, eikä aina kaikessa ja/tai kaikissa hänen ympärillä.

Tähän loppuun iso MUTTA: olihan se viihdyttävää. Suomipoika Henri Jaakoppi (voi juma) on edelleen mukana Valinnassa ja jään enemmän kuin innolla odottelemaan kenet Eadlyn nyt sitten valitsee. Arvauksia on, kuten arvata saattaa (heh...) mutten uskalla sanoa mitään ääneen, jos olenkin väärässä!