15.5.2019

Oman hyllyn 10 himotuinta - miten meni, ja millainen on uusi pino?

Mun kohdalla 10 oman hyllyn himotuinta -haaste on mitä ilmeisemmin ollut menestys, sillä vuoden 2017 pinosta luin puolet, ja viime vuoden pinosta kahdeksan. Jos tätä lähtisi järkeilemään, se tarkoittaisi sitä, että tämän vuoden pinon ei pitäisi olla edes haaste. Määrällisesti ainakaan. 

Tosiaan viime vuoden pinosta kirjoja lukemati jäi kaksi - ne olivat Cassandra Claren Taivaallisen tulen kaupunki ja Katharine McGeen Tuhat kerrosta - Pudotus. Ketään nyt varmaan ei yllätä, että luin vuoden aikana ihan innoissani Varjojen kaupungit -sarjaa, ja viimeinen osa jäi siitä huolimatta lukematta. En edes jaksa enää ymmärtää, miksi joka ikinen kerta sarjojen lukeminen loppuun on aina niin haastavaa. Katharine McGeen trilogian ensimmäistä osaa "säästelin" odotellessa seuraavien osien julkaisua, mutta lopulta se säästely kostautui sillä, ettei koko kirja enää oikeastaan kiinnosta ollenkaan.

*

Tämän vuoden pino tuotti päänvaivaa enemmän kuin olisi ollut tarpeellista, sillä olen k ä r s i n y t  ihan hirveästä lukujumista jo yli kuukauden. Maaliskuussa tuli luettua huomattavasti enemmän kuin aiemmin, ja muun muassa kahlasin Diana Gabaldonin lähes tuhatsivuisen järkäleen läpi yhden päivän aikana, ja sen jälkeen kirjakrapula on ollut ihan kamala, oikeasti. Sitten kun lukeminen ei ole kiinnostanut rehellisesti sanottuna yhtään, ei ollut helppo valita hyllystä kymmentä kirjaa, jotka haluaisin lukea as soon as possible, kun koko hyllyn sisältö lähinnä puistatti olemassaolollaan. Siitä syystä myös tämän postauksen kirjoittaminen on vaan venynyt ja venynyt. Onnekseni lukuinto on alkanut palaamaan, ja katse hakeutuu pakottamatta kohti lukemattomia kirjoja, eikä mun kirjahyllyn sisältö olekaan ihan niin täysin kuraa kuin pari viikkoa sitten. Heh.


                      V U O D E N  2019  P I N O                      


Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Tämä on kirja, jolta en oikeastaan osaa odottaa mitään. Tai en tiedä, mitä pitäisi odottaa. Kaikkien kehujen ja hyvän palautteen perusteella oletan tämän olevan hyvä, mutta ei mulla ole oikeasti mitään käryä mitä tuleman pitää. Tämän lukeminen jännittää jo valmiiksi.

Janne Kukkonen: Tulikiven armeija
Rakastin, siis oikeasti rakastin ensimmäistä Voroa, ja odottelin tätä ikuisuudelta tuntuvan ajan kuin kuuta nousevaa. Ennakkotilasin, odotin, hypin ilosta saapumisilmoituksen kilahtaessa puhelimeen. Kiitos lukujumin - edelleen lukematta. Ei tosin enää kauaa.

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija
No vähän hävettää etten ole lukenut tätä vieläkään. Olen tituleerannut Rouhiaista lempikirjailijakseni Kesyttömästä asti, ja silti antanut tämän vaan lojua hyllyllä kuukausikaupalla. Mikä mua vaivaa?

Rainbow Rowell: Fangirl
Fangirlin voi varmaan laskea jonkin sortin ya-hömpän klassikoksi, ja olen halunnut lukea tämän ihan tuhottoman kauan. Muutamia kirjoja olen lukenut englanniksi, ja hyvinhän se sujuu, mutta siitä huolimatta tulee vieroksuttua näitä kirjoja joita ei ole suomennettu.

Anniina Tarasova: Venäläiset tilikirjani
Ah, hyllyni uusin tulokas. Tämän jos jonkun olen halunnut lukea julkaisusta saakka. Tästä on tullut niin vahvasti sellainen fiilis, että tää on se mun kirja.

Naomi Alderman: Voima
Voima kopsahti yllättäen postilaatikkoon (kiitos kustantajalle!) jo vuoden alussa, mutta vielä sen lukemiseen ei ole tullut oikeaa hetkeä. Tbr-hyllyn lähes ainoana punaisena kirjana pistää silmään joka päivä, eli mielessä aina - jospa nyt?

Anthony Bozza: Eminem
Elämäkerrat ja muut vastaavat opukset musiikkimaailmasta on mun lemppareita, ja Eminemin ollessa yksi mun lempiartisteista, on odotukseni tietyllä tapaa tosi korkealla. Korkeat odotukset ei koskaan ole ollut kovin hyvä juttu, ja siitä syystä oon "vahingossa" unohtanut tämän hyllylleni.

Alexandra Bracken: The Darkest Minds
No kun mä katsoin sen leffan. Ja kun se jäi ihan kesken. Ja kun kirja kuulemma on niin paljon parempi. 

Robert Galbraith: Valkoinen kuolema
En jaksa enää innostua uusista dekkareista, sillä niitä tulee vuosittain niin paljon lisää, ja tuntuu, ettei ne voi enää tarjota mitään uutta. Cormoran Strike -sarja on yksi poikkeuksista, ja aiemmat osat on ollut lajissaan ihan mun lemppareita. Tätä tiiliskiveä odotan innolla.

Deborah Harkness: Lumottu
Vähän naurattaa, että tämä kirja on edelleen lukemattomien joukossa. Metsästin tätä aikoinaan kissojen ja koirien kanssa nettikirppiksiltä, lopulta löysin sen ja maksoin siitä posteineen lähes uuden hinnan, enkä ole sen jälkeen ottanut sitä hyllystä käteeni. Uskon kuitenkin pitäväni tästä, ja mun on pakko päästä katsomaan se tv-sarja, joten...