5. joulukuuta 2016

Mitä kirjoja odotan vuodelta 2017?

Oon todella huono lukemaan uusia kirjoja, mutta se johtuu lähinnä siitä että oon niin pihi enkä koskaan raski ostaa niitä heti julkaisun jälkeen koska hinnat on niin korkealla. Tosin harvoin kirjojen hinta paljoa tippuu ellei ole jotain erillistä alennusmyyntiä tms. Joka vuosi selaan läpi kustantamojen katalogeja listaillen ylös kaikki kirjat mitkä haluan lukea, mutta harvoin siinä niin käy. Tänä vuonna en tainnut lukea kuin muutaman uutuuskirjan, mutta toivotaan että vuosi 2017 olisi niiden osalta hieman menestyvämpi. Kyllä osa näistä kirjoista on sellasia jotka on pakko hommata oli hinta mikä hyvänsä. Pari näistä kirjoista julkaistaan jo tämän vuoden puolella, mutta ne löytyivät silti kevään uutuuksista joten ovat siksi tässä postauksessa mukana.

- Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia, Gummerus
- Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä, Gummerus
- Jojo Moyes: Parillisia ja parittomia, Gummerus
- Holly Bourne: Oonko ihan normaali?, Gummerus

- Joan Grillo: Huumesota, Gummerus
- Elizabeth Gilbert: Big Magic - uskalla elää luovasti, Gummerus
- Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla, Gummerus
- Kia Walli: Avokadopastaa, Otava

- Tuomas Nyholm: Leijona, Otava
- Shari Lapena: Hyvä naapuri, Otava
- Scott Bergstrom: The Cruelty, Otava
- Veronica Roth: Viillot, Otava

- Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens, Otava
- Blake Crouch: Pimeää ainetta, Tammi
- Hanya Yanagihara: Pieni elämä, Tammi
- Alice Munro: Jupiterin kuut, Tammi

- Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja, Tammi
- J. K. Rowling: Ihmeotukset ja niiden olinpaikat, Tammi
- Nicola Yoon: Kaikki kaikessa, Tammi
- Jonathan Shaw: Narcisa - Tuhkien Madonna, Like

- Tilar J. Mazzeo: Irenan lapset, Like
- Ransom Riggs: Kolkko kaupunki, Kustantamo S&S
- Sophie Kinsella: Kuka on pomo, WSOY
- Mikko Toiviainen & Ronja Salmi: 12 tarinaa kirjoittamisesta, WSOY


- R. J. Palacio: Ihme, WSOY
- Stephanie Garber: Caraval, WSOY
- Affinity Konar: Elävien kirja, WSOY
- Stephenie Meyer: Kemisti, Otava


Oon aina jollakin tavalla hävennyt omia lukumieltymyksiä ja sitä millaisia kirjoja tykkään lukea. Tiedän ettei tarvitsisi ja että jokaisella on oma tyylinsä myös tässäkin, mutta silti. Kaikki tuntuu lukevan kirjoja jotka saa miettimään, kirjoja joiden jälkeen elämä ei ole entisellään, kirjoja jotka perustuu tositapahtumiin tai ihan vaan klassikoita. Huomaan itse hakeutuvani hyvin paljolti lasten/nuortenkirjoihin tai teoksiin jotka saa hyvälle tuulelle. Oon lukenut muiden ihmisten (samassa ikäluokassa olevien) postauksia kirjoista joita he odottavat, ja hyvin monen listalta löytyy jotain historiallista tai muuten vaan palkittuja tai vaikuttavia tekeleitä - kun itse taas odottelen teinikirjoja ihan pähkinöinä.

Jotenkin tämän postauksen julkaiseminen tuntuu helpottavalta, tulen kaapista - tämmöistä minä oikeasti luen, ja tämmöisestä minä myös pidän!

10 kommenttia:

  1. Et ole yksin! Oon kans potenut pienoista kirjahäpeää lukiessani (ja niistä tykänneenä) kun monet ovat arvostellut juuri ne kirjat "roskaksi" :D Täytyy myös myöntää että vaikka ikää on jo yli 20 vuotta, silti vielä tänä vuonna kahlasin läpi Frendejä, kundeja -sarjan (taisi olla neljäs lukukerta), samoiten kuin Tuija Lehtisen Rebekka -sarja pääsi luettavaksi kolmatta kertaa. Lähinnähän niitä lukee nostalgiavibojen toivossa, mutta monesti mietin että kehtaako edes kertoa asiasta Goodreadsissa /muualla somessa :D

    t. sielunsiskosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, eikä! Mäkin luin vuonna 2014 Frendejä, kundeja -sarjan uudelleen, oli pikkutyttönä yks lemppareista! :D

      Mutta hei hyvä tietää etten oo asian kanssa yksin, helpotti kovasti :-D

      Poista
  2. Minäkin luen paljon nuortenkirjoja ja nykyään myös lastenkirjoja. Aikaisemmin (ja osittain myös edelleen) häpesin asiaa ja jotenkin on pitänyt itelle selitellä, että jos joku kysyis miksi luen, niin mulla olis hyvä syy sanoa, että tulevan ammattini takia. Valmistun siis kirjastonhoitajaksi. Mutta tosi asiassahan kukaan ei tule kysymään, eikä tarvitsisi edes tuolla tavalla perustella asiaa. Olenkin päättänyt, että enää en halua hävetä lukemisiani vaan voin hyvällä fiiliksellä sanoo, että tykkään nuortenkirjoista ja that's it :) Ja mä oikeesti tykkään lukee nuortenkirjoja paljon mieluummin kuin aikuisten. Aikuisten kirjat ei oikein houkuttele, vaikka yritän niitäkin aina välillä lukea.

    Tosin edelleen on jotenkin noloa myöntää, että tykkään Twilight-kirjoista. Tosin en oo moneen vuoteen niitä lukenut niin en tiedä nykytilaa, mutta ennen tykkäsin ja kovasti. :D

    Voisin jutella tästä asiasta vaikka kuinka paljon, koska tää asia koskettaa niin vahvasti muakin ja on samoja fiiliksiä, mut haluun vielä sanoo, että anna mennä vaan jos nuortenkirjat on sun juttu! Pyritään siihen, ettei tartte hävetä mieltymyksiään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä oikeasti mukava kuulla että sieltä ruudun takaa löytyy muitakin saman asian kohdanneita! Haha, Twilight -kirjat taitaa olla monelle aika kiusallinen paikka, itsekin pidin niistä silloin muutama vuosi sitten oikeasti - en tainnut vaan koskaan myöntää sitä kenellekään.

      Nykyään oon oppinut enemmän siihen että lukemisen täytyy olla mukavaa ja näin ollen myös luettaiven kirjojen pitää olla oikeasti kiinnostavia, joten en ole enään yrittänyt tehdä siitä itselleni pakkopullaa lukemalla niitä "aikuisille suunnattuja" ellei ne oikeasti iske yhtään.

      Poista
  3. *nostaa käden*
    Et oo yksin! Mä olen yhtä pähkinöissä nuortenkirjoista, enkä välitä pätkääkään mitä muut siitä meinaa:-D Me ei olla yhtään sen vähempiarvoisia lukijoita kuin ne jotka lukee "aikuisten" kirjoja! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes! Nyt on tippunut kivi hartioilta ja voin hyvillä mielin taas ostaa lisää nuortenkirjoja (ihan niin kuin tarvisin niitä yhtään lisää...) :D

      Poista
  4. Oi, mitä vinkkejä <3 Pitää kyllä itselläkin pistää odotuslistan jatkeeksi *-*

    sanasokkelossa.blogspot.fi

    VastaaPoista
  5. Hei älä yhtään häpeä lukumieltymyksiäsi! Myönnän, että välillä tulee itsekin mietittyä, että millaisista kirjoista "pitäisi" tykätä ja millaisia kirjoja hehkuttaessa menettää katu-uskottavuutensa lukijana :D Muistan todella selvästi varsinkin sen, kun luin vuosi sitten Zoe Suggin Girl Onlinea ja mietin, ettei se ole kirja joka vakuuttaa minut elämää suurempana korkeakirjallisuutena mutten silti voinut lakata hymyilemästä lukiessani. Joten ylpeästi nuortenkirjallisuuden puolesta, se on yhtä arvokas laji kuin mikä tahansa muukin!

    Ja todella mielenkiintoinen lista, monet näistä kiinnittivät minunkin huomioni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainiota, etten ole yksin asian kanssa! Täytyy todeta, etten oo nyt vähään aikaan edes miettinyt asiaa tai nolostunut lukemistani kirjoista! Ehkä pikkuhiljaa pääsen kyseisestä ongelmasta eroon :D

      Poista