20. huhtikuuta 2018

Kati Närhi: Saniaislehdon salaisuudet 1-3

"Orpotyttö Agnes asuu mummonsa luona Plankton-nimisessä kaupungissa, jonka sievien kulissien taakse kätkeytyy kaikkea perin salakähmäistä. Omaperäisellä otteella Agnes paljastaa niin apteekkarin salaiset harrastukset, humppaa rakastavan isoäitinsä pienet paheet kuin alusvaateliikkeessä harjoitettavan elinkaupan. Vaan ratkeaako mysteereistä suurin: kadonneiden vanhempien kohtalo? Useimmiten paljastukset saavat maailman näyttämään entistäkin kummallisemmalta."

Teos: Saniaislehdon salaisuudet / Mustasuon mysteeri / Seitsemäs vieras 
Sarja: Agnes 1-3
Kirjailija: Kati Närhi
Sivumäärä: 129 / 132 / 149
Kustantaja: WSOY
Mistä: kirjasto


Olin kuullut Agnes -sarjakuvista paljon hyvää, muttei ne koskaan kiinnostanut niin paljoa, että olisin hankkinut ne itselleni tai lähtenyt niitä erikseen kirjastosta metsästämään. Työharjoitteluni aikana tätä suositeltiin kirjastolta koululaisille, ja päätin vihdoin ja viimein lainata tämän myös itse. Meinasin myöskin tulla hehkuttamaan kuinka luin ihka ensimmäistä kertaa kotimaisen sarjakuvan, mutta sitten muistin Mielisairaalan kesätytön ja Vihan ja inhon internetin, joten olkoon tämä sitten kolmas kotimainen sarjakuva minun luetut -listalla. 

Ihastuin heti kuvitukseen, yksinkertaiseen ja sinimustaan tyyliin. Kuten varmaan tiedätte, Riad Sattoufin Tulevaisuuden arabi on yksi mun lemppareista, ja tämän kuvitustyyli muistutti hyvin paljon sitä. Ja tämä on siis pelkästään positiivinen juttu. 

Saniaislehdon salaisuudet on nopealukuinen, ihastuttava, erikoinen ja hassu, ja ymmärrän täysin miksi tätä on kehuttu niin paljon. Agnes taas on symppis, huikea tyyppi, hieman mustahkon huumorin ystävä ja ainakin minä samaistuin häneen muutamaan otteeseen. Agnesin elämää piinaa yksi mysteeri: mitä tapahtui vanhemmille?



Agnes rakastaa arvoituksia, ja saa taas alkaa selvittelemään uutta mysteeriä joutuessaan Mustasuon sisäoppilaitokseen. Mustasuon mysteeri oli mielestäni jopa parempi kuin ensimmäinen osa, vaikkakin tuntui pohjustavan tosi paljon viimeisen osan tapahtumia. Alkupalana kunnon illalliselle ja niin edelleen. 

Trilogian viimeinen osa Seitsemäs vieras oli heittämällä paras kaikista. Se oli mielestäni synkempi kuin muut - Agnesin isoäiti on menehtynyt, Agnes ei ole enää pieni tyttö - ja jälleen kerran on arvoitus selvitettävänä, ja selviääkö vanhempien kohtalo vihdoin? Kaiken synkkyyden keskellä on silti huomattavissa huumoria, eikä pieneltä romanssiltakaan vältytä. 

Kaikki albumeissa esiintyneet hahmot on niin omituisen kierolla tavalla ihan huikeita, ja harmittaa että tämä toden totta oli viimeinen osa. Sormet ristiin, ehkä Agnes vielä palaa! 


2 kommenttia:

  1. Nämä ovat ihan huippuja ja Agnes on päähenkilönä niin vastustamaton! :D Ei haittaisi yhtään, vaikka Närhi innostuisi vielä lisääkin kirjoittamaan ja kuvittamaan.

    VastaaPoista